Ensihoidon ja päivystyksen yhteistyö

Ambulanssi kuljettaa ja päivystyksessä hoidetaan. Näin systeemi on toiminut, vuosia sitten.

Ihmisiä sairastuu vakavasti päivittäin, vuorokaudenajasta riippumatta. Nämä ihmiset tarvitsevat välitöntä hoitoa terveyden ja elämänlaadun säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tällaiset tilanteet vaativat ensihoidollista valvontaa, kuljetusta ja hoitoa jo matkalla, sekä päivystyksellistä hoitoa.

Lue loppuun

Valmiuden ylläpito ensihoidossa

Mediassa on kautta aikojen pohdittu mahdollisuutta tehostaa ensihoitajien työaikaa esimerkiksi niin, että ensihoitajat osallistuisivat kotihoidon toteutukseen. Tämä ei kuitenkaan ole potilasturvallisuuden kannalta mahdollista, sillä kyyti voi tulla koska tahansa ja sinne lähdetään välittömästi. Osassa toimipaikoista osallistumme jo nyt esimerkiksi terveyskeskusten toimintaan avustamalla hoitajia heidän työssään, jolloin potilas on avustamme huolimatta jonkun muun vastuulla eikä potilasturvallisuus vaarannu. Hiljaisemmilla syrjäkylillä tämä on tehokasta ja perusteltua, mikäli varsinaista ylimääräistä valmiusaikaakin on.

Miksi valmiutta ylläpidetään?

Valmiusaikana teemme niin sanotusti taustatyötä. Paperityöt ja asemapalvelus vievät aikansa. Tämän ulkoistaminen toisi lisäkuluja tänä säästöpaineiden aikana. Usein aika hädin tuskin edes riittää kyseisten toimintojen suorittamiseen, jolloin seuraava vuoro jatkaa siitä, mihin edellinen on jäänyt. Oravanpyöräksikin kutsuttu toiminto.

Lue loppuun

Opiskelijaohjaus ensihoidossa

Opiskelijaohjaus kuuluu jokaisen työntekijämme työnkuvaan. On aina jännittävää aloittaa harjoittelu ja tutustua uuteen paikkaan, ohjaajaan ja käytäntöihin. Odotamme opiskelijoiltamme uusimpia uutisia ensihoidon maailmasta ja opimme jokaisesta päivästä opiskelijan kanssa jotain uutta. Jokaisen opiskelijan kanssa suunnittelemme yksilölliset tavoitteet perustuen heidän valmiuksiinsa ja opintojen vaiheeseen. Yhteistyö ja avoin kommunikointi sekä palaute molempiin suuntiin ovat onnistuneen harjoittelun avaintekijöitä.

Lue loppuun

Mistä on kyse, kun potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken?

Kuka ottaa vastuun, jos potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken? Tämä on säännöllisesti kohtaamamme ja omalla tavallaan hankalakin kysymys.

Yleiseen hätänumeroon 112 soittaessa hätäkeskus vastaa puhelun aikana tehdystä riskinarviosta. Riskinarvion kriteerit on määritellyt sosiaali- ja terveysministeriö. Riskinarvion jälkeen tehtävä mahdollisesti välitetään ensihoidolle.

Ensihoitaja saattaa soittaa ilmoittajalle matkalla potilaan luo. Soiton tarkoituksena on useimmiten selvittää ovien avaaminen tai saada tarkentavia tietoja potilaan tilasta ja sairaushistoriasta. Tarvittaessa korotamme hätäkeskuksen tekemää riskinarviota tai pyydämme jo matkalla lisäapua potilaan luo. Tämä sujuvoittaa potilaan saamaa hoitoa ja tarvittaessa hoitoon hakeutumista sekä joissakin tapauksissa edistää potilasturvallisuutta.

Lue loppuun

Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Lue loppuun