Mistä on kyse, kun potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken?

Kuka ottaa vastuun, jos potilasta ei kuljeteta tai tehtävä jää kesken? Tämä on säännöllisesti kohtaamamme ja omalla tavallaan hankalakin kysymys.

Yleiseen hätänumeroon 112 soittaessa hätäkeskus vastaa puhelun aikana tehdystä riskinarviosta. Riskinarvion kriteerit on määritellyt sosiaali- ja terveysministeriö. Riskinarvion jälkeen tehtävä mahdollisesti välitetään ensihoidolle.

Ensihoitaja saattaa soittaa ilmoittajalle matkalla potilaan luo. Soiton tarkoituksena on useimmiten selvittää ovien avaaminen tai saada tarkentavia tietoja potilaan tilasta ja sairaushistoriasta. Tarvittaessa korotamme hätäkeskuksen tekemää riskinarviota tai pyydämme jo matkalla lisäapua potilaan luo. Tämä sujuvoittaa potilaan saamaa hoitoa ja tarvittaessa hoitoon hakeutumista sekä joissakin tapauksissa edistää potilasturvallisuutta.

Lue loppuun

Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Lue loppuun

My Day -minisarja sukeltaa pelastuslaitoksen arkeen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen YouTube-kanavalla ja Kuumaa kamaa -blogissa käynnistyy tämän artikkelin myötä uusi minisarja, joka valottaa pelastuslaitoksen arkea eri osastoilla.

Tällainen on työpäivä ambulanssissa

Ensimmäisessä osassa astutaan kahden ensihoitajan matkaan ambulanssiin. Kamppailulajitaustaiset ensihoitajat Sami Sakko ja Daniel Forsberg avaavat katsojille My Day -videon muodossa ajatuksiaan siitä, miksi ovat päätyneet tähän työhön ja minkälaisia 12 tunnin mittaiset työpäivät Turun keskustassa ovat.

Noin kymmenen minuutin mittainen jakso on tiivistetty kolmeen erilaiseen työkeikkaan ja lyhyeen kurkistukseen keskusasemalla.

Sarjan toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sisällöntuottaja Kristian Eloluoto, joka on sekä ohjannut että toteuttanut sarjan.

Myöhemmin julkaistavien My Day -jaksojen myötä katsojat päästetään tutustumaan myös palomiesten ja palotarkastajien työpäivään.

Ensihoitajan työpäivä on vauhdikas ja vaihteleva

Ensihoitajan työnkuva on laaja ja työpäivä sen myötä hyvin vaihteleva.
Hätäkeskus välittää puhelun aikana tai sen jälkeen tehtävän sopivimmalle ensihoitoyksikölle. Kiireellisyysluokat jaetaan 4 eri asteeseen, joista A ja B ovat hälytysajona suoritettavia tehtäviä ja C ja D normaalisti ajettavia tehtäviä. Kiireellisyys määräytyy hätäpuhelun riskiarvion perusteella.

Potilailta tutkitaan ja arvioidaan yleensä aina happiarvo, hengitysäänet, verenpaine, tajunnan taso, lämpö ja verensokeri. Tarvittaessa teemme lisätutkimuksia ja otamme potilaalta esimerkiksi sydänfilmin. Keskimäärin haastattelu, tutkiminen ja kirjaaminen, potilasohjaus ja jatkohoito-ohjeiden anto vievät 15-20 minuuttia. Matka kohteeseen ja tarvittaessa lääkärin arvioon tai takaisin asemalle riippuu tietenkin potilaan sijainnista. Lisäksi työvälineiden huoltoon kuluu keskimäärin 10 minuuttia. Yhden potilaan hoito vie siis siirtymäaikoineen vähintään 45 minuuttia, usein enemmän.

Lue loppuun

Arvosta auttajaa ja autettavaa

Työssämme kohtaamme ihmisten lisäksi heidän ympäristönsä. Pääsemme usein heille tärkeimpään ja turvallisimpaan paikkaan, heidän kotiinsa. Kotonaan ihminen usein tuntee olonsa luontevaksi. Kotona ollaan tutussa ympäristössä, omien rutiinien ja luomamme idyllin keskellä. Kotona kukaan ei tule henkilökohtaiseen tilaamme, ellemme heitä itse sinne hyväksy ja päästä. Turvallisuuden tunne on vahva.

Turvallisuus on myös iso osa työtämme. Turvallisuus työssämme tarkoittaa ehjiä ja puhtaita työvaatteita, sillä emme halua tuoda ihmisten koteihin likaa ja sairaudenaiheuttajia. Rokotusten kautta suojaamme sekä itseämme että potilaitamme. Pitämällä työtilamme eli ambulanssin sekä työvälineet siisteinä ja siivoamalla tehtävien välissä katkaisemme infektioreitit seuraavaan kohtaamaamme potilaaseen. Hoidamme usein ihmisiä, joiden vastustuskyky on alentunut – iäkkäitä, lapsia ja perussairauden omaavia. Tällöin hyvän hygienian merkitys korostuu. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen tällä tavoin on myös välittämistä, arvostusta.

Lue loppuun