Tämä on jatkoa muutaman vuoden takaiselle blogitekstilleni. Kirjoitin, miksi on hyvä, että ambulanssi on asemalla vapaana. Ensihoitoresurssin käyttö on edelleen kasvanut. Syitä on väestömäärän lisääntymisen ohella useita, ja osa niistä on ehkä seurausta yhteiskunnan toimintojen tehostamisestakin. Sellaisiin syihin yksittäisen kansalaisen on käytännössä mahdotonta vaikuttaa. Se, mihin jokainen puolestaan voi vaikuttaa turvatakseen ensihoitojärjestelmän tarkoituksenmukaisen käytön, on oma toiminta.
Avainsana-arkisto: hätätilanne
eCall – Apu on jo matkalla
Ensihoidon suorituskykyä mitataan Suomessa tarkasti. Hätäpuhelu pyöräyttää käyntiin huippuammattilaisten tarkoin hiotun palveluketjun, jonka lopputuloksena ensihoito on kohteessa tehtävän kiireellisyydestä ja aluerajoitteista riippuen jopa 8-30 minuutin sisällä. Suoritus on maallikon näkökulmasta häikäisevä, vaikka ambulanssia odottavan aika tuntuukin lähes poikkeuksetta liian pitkältä.
Prosessissa on kuitenkin heikko lenkki: Monessa onnettomuudessa aika ennen hätäpuhelun soittamista on pidempi, kuin mitä avun kestää tulla paikalle.
Jos puhelun pystyy soittamaan itse, mainio apu on 112-sovellus, jonka kautta hätäpuhelua soittaessa sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti. Löytyyhän sinulta se jo puhelimestasi?

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta. Kuva: Esko Keski-Oja
Entä jos joudumme esimerkiksi auto-onnettomuuteen yöllä, kun ohikulkijoita ei ole mailla halmeilla emmekä pysty tajuttomana soittamaan apua itsellemme? Lähivuosilta muistan Varsinais-Suomesta ainakin muutaman onnettomuuden, jossa onnettomuuden uhrit viruivat penkassa aamun tunneille, ennen kuin ensimmäinen tarkkasilmäinen ohikulkija osui paikalle.
Jää pettää aina yllättäen
Pettävät jäät ovat armottomia huonosti varustautuneille seikkailijoille. Vuosittain Suomessa menehtyy useita ihmisiä jäiden petettyä kulkijan alta. Hengen vie joko hypotermia tai sitten perinteinen tukehtuminen hukkumalla. Joskus jopa kärsitään ensin hitaasti hypotermiasta ja vasta sitten hukutaan. Ihmisen lähtö on aina synkkä, mutta jäihin vajotessa se on mielestäni erityisen ankea.
Viranomaiset, yhdistykset ja järjestöt valistavat koko jäätalven ajan lokakuusta huhtikuuhun kansalaisia turvallisuuskulttuurista jääalueella liikkumisen suhteen, mutta ei auta ei. Keskimäärin Suomessa on 2010-luvulla hukkunut jäihin jokainen jäätalvi noin 16 henkilöä (SUH ry:n tilastot). Tilastollisesti kamalin talvi oli 2013–2014, jolloin heikot jäät veivät 28 ihmistä. Tuo luku on kammottava, sillä 28 menehtyneestä 26 menehtyi viiden kuukauden sisällä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Keskimäärin siis joka viikko jäihin hukkui joku ja pahimpina viikkoina joku toinenkin.

Kuva: Länsi-Suomen merivartiosto
Käy käsiksi – uskalla auttaa
Ennen joulua saimme lukea lehdistä, kuinka Helsingin rautatieasemalla lähdössä olevassa junassa istunut mies lyyhistyi maahan. Yksi vierustovereista soitti hätänumeroon 112 ja muut aloittivat välittömästi elvytyksen. Junahenkilökunta hälytti vartijan tuomaan aseman sydäniskurin eli defibrillaattorin. Tämä kaikki tapahtui nopeammin kuin ensimmäisen ambulanssin saapuminen, vaikka tapahtumapaikkana oli Helsingin keskusta.

Defi voi pelastaa hengen.
Kuka hätäpuheluusi vastaa?
On ihan tavallinen maanantaiaamu. Ihmiset kiiruhtavat töihin, ulkona on pakkasta ja hieman hämärää. Sitten rysähtää. Polkupyöräilijä jää auton alle. Jalassa näkyy verta vuotavia haavoja ja polkupyöräilijä valittaa päätään. Soitat hätänumeroon 112, jossa sinulle vastataan ”hätäkeskus”. Tiedätkö kuka hätäpuheluusi vastaa? Minne puhelu menee?
Kun näppäilet hätänumeron 112, puhelusi yhdistyy lähimpään hätäkeskukseen, riippumatta siitä missä päin Suomea olet. Tämä toimii itse asiassa koko EU:n alueella, soittamalla numeroon 112 saat yhteyden paikalliseen hätäkeskukseen. Muissa maissa kannattaa selvittää hätänumerot erikseen.