Työrivi ja katukoulua – palomiehen työvuoro 1950-luvulla

Turun keskuspaloasema on seissyt jykevästi paikallaan sata vuotta. Vuosien aikana sen porteista on kulkenut monta palomiessukupolvea. Moni asia on vuosien varrella muuttunut, muuta perustavoite on pysynyt samana: autetaan ihmistä hädän hetkellä.

Turun keskuspaloasema on seissyt samalla paikalla sata vuotta. (Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos)

Millaista palomiehen arki oli 1950-luvulla? Annetaan pelastuslaitoksen veteraanien Pentti Turjaksen ja Jaakko Rannan kertoa. Turjas aloitti Turun keskuspaloasemalla kesäpoikana 1949 ja Ranta aloitti työt Turun palokunnassa 1956.

Lue loppuun

Ovatko puutalot palovaarallisia?

1800-luku. 1800-luvun alussa suurin osa Suomen kaupungeista oli tiheään rakennettuja puutaloalueita. Oli myös kivirakennuksia, mutta ne eivät olleet kovin yleisiä. 1800-luvun aikana Suomessa oli noin 40 kaupunkipaloa, joista ehdottomasti tunnetuin oli Turun palo vuonna 1827. Turun palo on suurin kaupunkipalo Pohjoismaiden historiassa, ja palossa tuli tuhosi kolme neljäsosaa kaikista rakennuksista. Suomen viimeisin kaupunkipalo oli Oulussa 1900-luvun alussa. Sen jälkeen maassamme ei ole ollut kaupunkipaloja sotavuosia lukuun ottamatta.

Suurin syy 1800-luvun kaupunkipaloihin oli puutalojen katot. Tavallisin kattomateriaali oli siihen aikaan tuohi, ja näin ollen tuli levisi helposti katolta katolle. 1800-luvun puolivälissä katsottiin, että pärekatto oli paloturvallisempi vaihtoehto ja joissakin kaupungeissa vaadittiinkin kattojen vaihtamista pärekatoiksi. Nykyään puukatot ovat kiellettyjä taaja-asutusalueella.

sommarstuga

Lue loppuun

Pelastustoimintaa leveämmin hartioin jo kymmenen vuotta

Varsinais-Suomen pelastuslaitos on maakunnallinen julkisten palvelujen
tuottaja, jolle on karttunut ikävuosia jo kymmenen. Reilut kymmenen
vuotta sitten lainsäädännöllä päätettiin alueellisten pelastustoimien
muodostamisesta. Tavoite oli muodostaa sellaisia pelastuslaitoksia,
joilla on riittävän leveät hartiat muuttuvassa yhteiskunnassa. Olemmeko
onnistuneet muutoksessa? Rohkenen vastata kyllä!

Varsinais-Suomen pelastuslaitosta tarvittiin erilaisiin onnettomuus- ja
ensihoitotehtäviin viime vuonna noin 55 000 kertaa – toisin sanoen 151
kertaa vuorokaudessa, kuusi kertaa tunnissa ja 10 minuutin välein. Ihan
näin tasaisesti tehtävät eivät tietenkään jakaannu aikajaksoille, vaan
usein on myös samanaikaisia tehtäviä ja tietenkin myös niitä hetkiä, kun
olemme kaikki valmiudessa tehtävien varalle. Tuolloin on mahdollisuus
ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja viedä turvallisuusviestiä eteenpäin.
Tällaisiakin tehtäviä ehdimme viime vuonna hoitaa noin 13 000 kertaa.

Melkoisen isoja lukuja, mutta iso on aluekin. Uskallan sanoa, että
selvisimme jälleen kerran vuodesta hyvin. Resurssit olivat oikein
mitoitettu ja henkilöstömme on toiminut ammattitaitoisesti
avuntarvitsijoiden hyväksi. Sankariteot ja hallinnolliset tuloskortit
kulkivat hienosti käsi kädessä, sillä olimme samalla myös taloudellisten
tunnuslukujen valossa tehokkaita verrattuna muihin pelastuslaitoksiin.

Pelastuslaitoksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevä työ ja turvallisuusviestintä. Kuvassa toimintanäytös vuoden 2013 Turun Messuilta.

Lue loppuun