Turvallisuusviestintä – mitä se on?

Turvallisuusviestintä on sitä mitä ennen kutsuttiin valistukseksi ja neuvonnaksi. Mielestäni tämä turvallisuusviestintä sopii paremmin tähän päivään. Omassa työssäni käyn puhumassa useissa tilaisuuksissa ja eri aiheista. Yhteistä niille kaikille on turvallisuuden, etenkin paloturvallisuuden, edistäminen. Pelastusviranomaiset ympäri maata tekevät omalta osaltaan turvallisuusviestintää. Tällaiset erilaiset tilaisuudet ovat hyviä ja tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä.

Pelastuslaitos toteuttaa turvallisuusviestintää mm. osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Kuva Saariston turvallisuuspäivä -tapahtumasta kesällä 2014.

Pelastuslaitos toteuttaa turvallisuusviestintää mm. osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Kuva Saariston turvallisuuspäivä -tapahtumasta kesällä 2014.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Valoja päälle!

”No eikös teillä ole sitä navigaattoria?” ”Minähän sanoin, että sen punaisen ladon jälkeen vasemmalle, ja ison kiven kohdalta oikealle, ja kolmannesta tienhaarasta taas oikealle, ja täällä perällä vasemmalla me ollaan, ettekä silti löytäneet heti.”

Tästä näkee mennä ainakin valoisan aikaan.

Tästä näkee mennä ainakin valoisan aikaan.

Suomessa riittää pimeyttä ja näin talvella pimeän aika on vieläpä kovin pitkä. Silloin sitä taas muistaa, miten huonosti ihmiset ovat talonsa numeroineet. Kyllähän pieni kultainen numero näyttää kauniilta, mutta oletko koskaan tarkistanut, näkyykö se? Näetkö sen tien varresta pimeällä tai hämärällä? Jos et, et voi olettaa kenenkään muunkaan sitä näkevän. Hätätilanteessa huonot tienviitat, opastukset ja numerot hidastavat avun saapumista perille.

Aina apunasi ei ole myöskään toista henkilöä, joka voisi tulla vastaan ja opastaa perille. Tällöin on tärkeää, että jo kodin tai mökin tienhaarassa olisi kyltti, joka opastaisi oikeaan suuntaan ja talon numero olisi tarpeeksi iso ja valaistu, jotta sen huomaisi ilman etsimistä. Lue loppuun

Sinut on haastettu paloharjoitukseen!

Vuoden 2014 Paloturvallisuusviikko lähti käyntiin 22.11. Päivä Paloasemalla -tapahtumalla, jolloin yli 350 paloasemalla pääsi tutustumaan turvallisuusasioihin ja paloaseman toimintaan. Nyt Paloturvallisuusviikko jatkuu ja sinut on haastettu tekemään kotisi tai yrityksesi paloharjoitus paloturvallisuusviikko.fi-sivuston avulla.

mimiMinä tein vaimoni kanssa kodin paloharjoituksen. Yllätyin, etten ollutkaan huomioinut aivan kaikkea, vaikka olenkin palotarkastaja ja asumisturvallisuus on minulle tärkeä asia. Mitäkö jäi uupumaan? Meillä on koira ja kolme kissaa. Koiran saa hätätilanteessa nopeasti hihnaan, mutta entäs kissat? Harjoituksesta viisastuneina meille hankittiin sisätiloihin kissojen kuljetushäkki, jonne heidät voidaan laittaa ja kuljettaa turvaan. Nyt on voittajafiilis, kun tuokin asia on hoidettu kuntoon! Ja sainpa opetuksen, että omatkin taidot on syytä päivittää ajan tasalle, vaikka olisi kuinka alan ammattilainen.

Lue loppuun

Ovatko puutalot palovaarallisia?

1800-luku. 1800-luvun alussa suurin osa Suomen kaupungeista oli tiheään rakennettuja puutaloalueita. Oli myös kivirakennuksia, mutta ne eivät olleet kovin yleisiä. 1800-luvun aikana Suomessa oli noin 40 kaupunkipaloa, joista ehdottomasti tunnetuin oli Turun palo vuonna 1827. Turun palo on suurin kaupunkipalo Pohjoismaiden historiassa, ja palossa tuli tuhosi kolme neljäsosaa kaikista rakennuksista. Suomen viimeisin kaupunkipalo oli Oulussa 1900-luvun alussa. Sen jälkeen maassamme ei ole ollut kaupunkipaloja sotavuosia lukuun ottamatta.

Suurin syy 1800-luvun kaupunkipaloihin oli puutalojen katot. Tavallisin kattomateriaali oli siihen aikaan tuohi, ja näin ollen tuli levisi helposti katolta katolle. 1800-luvun puolivälissä katsottiin, että pärekatto oli paloturvallisempi vaihtoehto ja joissakin kaupungeissa vaadittiinkin kattojen vaihtamista pärekatoiksi. Nykyään puukatot ovat kiellettyjä taaja-asutusalueella.

sommarstuga

Lue loppuun

Miten korkealle tuolla pääsee?

Turun keskuspaloasemalla päivystää 24/7 jatkuvassa lähtövalmiudessa 44 metrin korkeuteen yltävä puomitikasauto, tunnukseltaan T16. Autossa on pääsääntöisesti yhden hengen miehistö. Tavallisimpia tehtäviä, joihin puomi hälytetään, ovat erilaiset tulipalot sekä ihmisten pelastamiset korkeista paikoista. Koriin on asennettu vesitykki, joten monenlaisten palojen sammuttamiseen saa tältä yksiköltä apua. Isommissa paloissa korista voidaan tehdä kattoon reikä turvallisesti kuumien savukaasujen poistamiseksi. Jos kerrostaloasunnossa syttyy tulipalo, saattaa pelastautuminen parvekkeelle olla ainoa tapa päästä savua pakoon. Parvekkeelta pääsee kuitenkin harvoin pois omin avuin ja silloin puomitikasauto on ainoa apu.

Potilas voidaan nostaa ahtaasta paikasta paareilla koriin.

Potilas voidaan nostaa ahtaasta paikasta paareilla koriin.

Lue loppuun