Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen alkuvaiheissa tilanne pyritään saamaan hallintaan erilaisin toimenpitein ja keinoin. Poikkeusolojen osalta yksi esimerkki ovat valmiuslain tuomat lisätoimivaltuudet eri viranomaisille, kun ensin on todettu olevan poikkeusolot (valmiuslaki 1552/2011). Tilanteen hallinnan jälkeen edetään jatkuvuuden varmistamiseen ja lopulta toipumisvaiheeseen. Vaiheet eivät ole yksiselitteisen lokeroituja vaan voivat tapahtua osittain samanaikaisina ja eri pituisina vaiheina, kuten yksilöä kohdanneen äkillisen kriisin vaiheetkin.
Resilienssi edesauttaa toipumista
Toipumisvaiheella tarkoitetaan toimintakyvyn palautumista kriisin, häiriötilanteen tai poikkeusolojen jälkeen (Kokonaisturvallisuuden sanasto, TSK 50, 2017). Yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kyky sietää kriisejä eli resilienssi on suorassa vuorovaikutuksessa toipumisvaiheen kanssa: Mitä parempi kriisinkestokyky on, sitä nopeammin ja sujuvammin toipumisvaihe etenee. Toisaalta taas mitä paremmin toipumisvaiheen toteutus on sujunut, sitä enemmän se kasvattaa resilienssiä ja parantaa kykyä kestää seuraavia kriisejä. Toipumisvaiheen pituuteen vaikuttaa myös ennakointi ja varautuminen. Mitä paremmin esimerkiksi valmiussuunnittelu ja ennakoivat toimenpiteet on toteutettu, sitä nopeammin yksilö, yhteisö, organisaatio tai yhteiskunta kykenee sopeutumaan uuteen normaaliin.
