eCall – Apu on jo matkalla

Ensihoidon suorituskykyä mitataan Suomessa tarkasti. Hätäpuhelu pyöräyttää käyntiin huippuammattilaisten tarkoin hiotun palveluketjun, jonka lopputuloksena ensihoito on kohteessa tehtävän kiireellisyydestä ja aluerajoitteista riippuen jopa 8-30 minuutin sisällä. Suoritus on maallikon näkökulmasta häikäisevä, vaikka ambulanssia odottavan aika tuntuukin lähes poikkeuksetta liian pitkältä.

Prosessissa on kuitenkin heikko lenkki: Monessa onnettomuudessa aika ennen hätäpuhelun soittamista on pidempi, kuin mitä avun kestää tulla paikalle.

Jos puhelun pystyy soittamaan itse, mainio apu on 112-sovellus, jonka kautta hätäpuhelua soittaessa sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti. Löytyyhän sinulta se jo puhelimestasi?

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta. Kuva: Esko Keski-Oja

Entä jos joudumme esimerkiksi auto-onnettomuuteen yöllä, kun ohikulkijoita ei ole mailla halmeilla emmekä pysty tajuttomana soittamaan apua itsellemme? Lähivuosilta muistan Varsinais-Suomesta ainakin muutaman onnettomuuden, jossa onnettomuuden uhrit viruivat penkassa aamun tunneille, ennen kuin ensimmäinen tarkkasilmäinen ohikulkija osui paikalle.

Lue loppuun

Liikenteessä ottamasi riski voi koitua toisen kohtaloksi

Tänä aamuna sireenit tuoksuvat nenääni, kun kävelen koirien kanssa aamulenkillä. Läheisen tilan laitamilla on vanha, vanha sireenipuska, joka kukkii joka vuosi upein valkoisin kukin. Koivujen lehdet ovat vihreät ja raikkaat, kurjet katselevat menoamme. Vastaamme tulee mies oman koiransa kanssa ja hän kertoo läheisen lammen parkkipaikalla olevasta autosta, joka näyttäisi törmänneen lyhtypylvääseen tai vastaavaan. On siinä poliisin nauha, mies sanoo, kun pohdin, että onkohan se varastettu. Jutustelemme siinä vielä hetken, kuinka mukavaa on tassutella lemmikkinsä kanssa metsäpolkuja ilman kiirettä. Tulisikohan sitä samalla tavalla vaelleltua lähimetsissään ilman koiria? Toivottelemme hyvät päivänjatkot ja minä koirineni jatkan tuolle aiemmin mainitulle lammen parkkipaikalle, mies sinne, mistä me juuri tulimme.

Kuvituskuva Turun Nuku rauhassa -tapahtuman toimintanäytösestä 19.5.2017.

Lue loppuun

Liikenneonnettomuuksien kovat kustannukset

On vaikea hahmottaa sitä inhimillisen tuskan määrää, mikä yksittäisestä liikenneonnettomuudesta aiheutuu sekä uhrille että hänen läheisilleen. Kun vakavin tapahtuu, voivat surun mustat lonkerot ulottua kauaskin.

Muistan takavuosilta erään tapauksen, jossa koulun opettaja menehtyi liikenneonnettomuudessa kesän aikana. Onnettomuuden vaikutuspiiriin kuuluivat myös koulun henkilökunta ja kaikki lapset. Miten selittää pienille lapsille, ettei opettaja, monille heistä läheisin aikuinen omien vanhempien jälkeen, tule enää takaisin syksyllä luokan eteen.

Lue loppuun

Viisi Turun vaarallisinta paikkaa, eikä yksikään ole siellä missä luulit

Vaara voi vaania meitä monessa paikassa, mutta todennäköisimmin turkulainen joutuu onnettomuuteen liikenteessä. Paikka voi olla mikä tahansa, jos käyttäydymme holtittomasti. Joissain paikoissa vaara kohtaa meidät tästäkin huolimatta todennäköisemmin kuin muualla.

Vuoden 2016 tilastokeskuksen tietojen valmistuttua keräsin kokoon käytännönläheistä tilastoa siitä, missä ja miten Turussa joutuu todennäköisimmin osalliseksi liikenneonnettomuuteen. Taustalla on viiden vuoden tarkastelujakso vuosilta 2011-2016, eli yhden vuoden satunnaisesti heittelystä ei ole kyse.

Lue loppuun

Kiire ei vie perille

Istun hermostuneena autoon ja katson kelloa: “7.34. Just. Nyt äkkiä päiväkotiin, että ehdin töihin…” Oli taas järjettömän hankala aamu Ellan kanssa. Kiukuttelua ja painimista pukemisen aikana. Sovittiin vaimon kanssa, ettei käytetä enää tuttia kuin nukuttaessa, mutta nyt ei hermo kestänyt ja Ella istuu turvaistuimessa tutti suussa. Mutta onneksi on sentään hetken hiljaa.

Aamuruuhkassa autoja soljuu vastaan tasaiseen tahtiin. Kohta tutti lentää takapenkiltä etupenkin jalkatilaan ja Ella itkee täyttä kurkkua. Käännyn katsomaan takaistuimelle ja huudan: “Itse sä sen tutin sinne heitit! Koita nyt hetki…” Lause keskeytyy takana olevan auton torvensoittoon. Katse takaisin tiehen ja olen ajautunut vastaantulevien kaistalle. Nopea väistö ja ehdin estämään törmäyksen, mutta auto pyörähtää perä edelle ja lähtee kylki edellä luisuun. En ajattele mitään. Puristan vain rattia ja katson kuin hidastetussa elokuvassa lähestyvää valaisinpylvästä. Kohta sattuu.

liikenneonnettomuus blogi 1 Lue loppuun