Työrivi ja katukoulua – palomiehen työvuoro 1950-luvulla

Turun keskuspaloasema on seissyt jykevästi paikallaan sata vuotta. Vuosien aikana sen porteista on kulkenut monta palomiessukupolvea. Moni asia on vuosien varrella muuttunut, muuta perustavoite on pysynyt samana: autetaan ihmistä hädän hetkellä.

Turun keskuspaloasema on seissyt samalla paikalla sata vuotta. (Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos)

Millaista palomiehen arki oli 1950-luvulla? Annetaan pelastuslaitoksen veteraanien Pentti Turjaksen ja Jaakko Rannan kertoa. Turjas aloitti Turun keskuspaloasemalla kesäpoikana 1949 ja Ranta aloitti työt Turun palokunnassa 1956.

Lue loppuun

Jääkö ne keikat pyörimään mieleen?

Monesti palomies kuulee vapaa-ajallaan kysymyksiä kuten: “Jääkö ne keikat pyörimään mieleen?” tai “Te näette varmaan kaikenlaista hirveää?”. Palomiehen ja sairaankuljettajan työssä tosiaan näkee paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä ja jokainen joutuu käsittelemään niitä jollain tavalla mielessään.

leivo_blogi_1000

Kuormittava keikka vaatii jälkipuintia. Mieltä painavat asiat voidaan käydä läpi defusing-tilaisuudessa. Monesti keikkojen jälkipuintiin riittää työkavereiden kanssa keskustelu. Kuva: Jussi Leivo. Malleina: Jenika Ylikauppila ja Mika Pukari.

Lue loppuun

”Mitä savusukelluksen aikana tapahtuu?”

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle blogilleni ja tarkoitukseni on avata ehkä vaativimpaan työtehtävääni, savusukellukseen, liittyviä asioita. Kyseessä on täysin kuvitteellinen tapahtuma.

Saavuttuamme kohdetalon pihaan, esimies toistaa vielä mestarilta saadun käskyn: Sammutus- ja pelastustehtävä. Työvuoron alussa jokaiselle palomiehelle on määrätty paikka ja työtehtävä. Nykyisillä minimivahvuuksilla sammutusautossa on yleensä kuljettaja, esimies ja yksi savusukelluspari. Sammutustehtävän alkaessa jokainen mies tietää tehtävänsä etukäteen.

Savusukeltajat työssään

Savusukeltajat työssään

Lue loppuun

Kaikki eivät ole pelastamisen ammattilaisia

Meillä pelastuslaitoksella työskentelee ihmisiä monissa eri tehtävissä. Kaikki työtehtävät eivät vaadi pelastajan tutkintoa kuten palomies, tai ensihoidon tutkintoa kuten ensihoitaja. Minä olen palotarkastaja ja monesti meillä palotarkastajilla ei ole pelastuspuolen koulutusta, vaan esimerkiksi rakennuspuolen koulutus. Lisäksi on toimistotyöntekijöitä ja erilaisia huolto- ja tukipalveluissa toimivia henkilöitä. Lähes kaikille meille on yhteistä virka-asu, jonka hihassa lukee pelastuslaitos. Moni meistä ajelee lisäksi punaisella virka-autolla, jossa on vilkut katolla.

Liikkuessamme virka-autolla ja virkapuvussa, yhdistävät ihmiset meidät helposti pelastusalan ammattilaisiksi, joilla on vankka kokemus erilaisista onnettomuustilanteista ja sairaskohtauksista. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa tai sairaskohtauksessa ihmiset helposti tukeutuvat meihin koska heidän silmissä olemme ”pelastusalan ammattilaisia”. Varsinais-Suomen pelastuslaitos kouluttaa meitä ei-ammattiauttajia ensiapukoulutuksin sekä toimintaan liikenneonnettomuuksissa. On tärkeää, että koulutuksia pidetään säännöllisesti ja jokainen meistä huolehtii, että käy kyseiset koulutukset, sillä harjoittelemalla pienennetään virheiden määrää ja paniikkiin joutumista.

Pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään järjestämällä mm. ensiapukursseja.

Pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään järjestämällä mm. ensiapukursseja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

”Millaisia työvuoroja te palomiehet teette?”

Palomiehiltä kysytään usein työvuoroista, ja siihen asiaan tulee nyt hiukan valaistusta. Palomiehet tekevät melkein koko Suomessa 24h vuoroja ja jokaisen vuoron jälkeen on kolme vapaapäivää, joten paloasemaa pyöritetään neljän vuoron voimin. Työvuoro alkaa ja loppuu aamukahdeksalta. Vuoro aloitetaan kokoontumisella kalustohalliin, aamuapelliin. Paloesimies tarkistaa, että paikalla on oikea määrä miehiä ja suoritetaan työkoneiden arvonta. Hän käy myös läpi tulevan työvuoron ohjelman, jos luvassa on harjoituksia, valistuksia tai vaikkapa tutustumisia erityiskohteisiin. Turun keskuspaloasemalla on sammutusauto, säiliöauto sekä puomitikasauto. Monella muulla asemalla on tallissa vain sammutusauto eli ”hööki”. Myös kaksi palomestaria päivystää virka-aikaan Eerikinkadulla. Omat haalarit viedään omalle paikalle auton viereen, tehdään latinki valmiiksi, eli saappaat ovat valmiina kiinni haalarien alaosassa. Paineilmalaitteesta tarkistetaan pullopaine ja tehdään nopea tsekkaus, että tarvittavat työkalut ovat totutuilla paikoillaan.

Melkein joka viikonpäivälle on varattu jonkin auton viikkotarkastus. Auton varusteet käydään läpi listan avulla ja tarkistetaan kaiken olevan kunnossa. Kerran viikossa pestään kalustohallien lattiat, eli jos lauantaiaamupäivällä kulkee paloaseman ohi, ei tarvitse ihmetellä miksi kaikki paloautot ovat pihalla. Erilaisia työtehtäviä on lukuisia, joten harjoituksetkin vaihtelevat pintapelastuksesta ja sukellusharjoituksista korkeanpaikanpelastamiseen tai vaikka kolaripotilaan pelastamiseen autosta. Joskus voidaan istua luokassa ja käydä läpi kemikaalionnettomuudessa tehtäviä toimenpiteitä.

Työvuoron aikana palomiehet harjoittelevat mm. korkeanpaikanpelastamista.

Työvuoron aikana palomiehet harjoittelevat mm. korkeanpaikanpelastamista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun