Pelastustoiminnan johtaminen on luottamista

Pelastustoiminta on lain mukaan suunniteltava siten, että tehtävät kyetään hoitamaan kaikissa olosuhteissa viivytyksettä. Tämä asettaa sekä palomiehille että pelastustyön johtajille erityisvaatimuksia, jotta valmius toimintaan on jatkuvaa. Päivittäisten onnettomuuksien hoitamisen lisäksi pelastuslaitoksella on oltava valmius johtaa myös sellaisia tilanteita, jotka ovat suuruudeltaan tai vaikutuksiltaan laajempia. Tällaisia ovat mm. luonnononnettomuudet, laajat tulipalot ja liikenneonnettomuudet.

tulipalo blogi

Pelastuslaitoksella on oltava valmius johtaa myös suuria tehtäviä kuten laajat tulipalot.

Lue loppuun

Jääkö ne keikat pyörimään mieleen?

Monesti palomies kuulee vapaa-ajallaan kysymyksiä kuten: “Jääkö ne keikat pyörimään mieleen?” tai “Te näette varmaan kaikenlaista hirveää?”. Palomiehen ja sairaankuljettajan työssä tosiaan näkee paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä ja jokainen joutuu käsittelemään niitä jollain tavalla mielessään.

leivo_blogi_1000

Kuormittava keikka vaatii jälkipuintia. Mieltä painavat asiat voidaan käydä läpi defusing-tilaisuudessa. Monesti keikkojen jälkipuintiin riittää työkavereiden kanssa keskustelu. Kuva: Jussi Leivo. Malleina: Jenika Ylikauppila ja Mika Pukari.

Lue loppuun

”Mitä savusukelluksen aikana tapahtuu?”

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle blogilleni ja tarkoitukseni on avata ehkä vaativimpaan työtehtävääni, savusukellukseen, liittyviä asioita. Kyseessä on täysin kuvitteellinen tapahtuma.

Saavuttuamme kohdetalon pihaan, esimies toistaa vielä mestarilta saadun käskyn: Sammutus- ja pelastustehtävä. Työvuoron alussa jokaiselle palomiehelle on määrätty paikka ja työtehtävä. Nykyisillä minimivahvuuksilla sammutusautossa on yleensä kuljettaja, esimies ja yksi savusukelluspari. Sammutustehtävän alkaessa jokainen mies tietää tehtävänsä etukäteen.

Savusukeltajat työssään

Savusukeltajat työssään

Lue loppuun

Luolalassa kelpaa palomiehen olla

Naantalin ja Raision alueille paloauto on lähtenyt tammikuun alusta alkaen Luolalan uudelta paloasemalta. Raision vanhan aseman tilat jäivät auttamattoman pieniksi, kun asemalla oli töissä 12 henkilöä ympäri vuorokauden. Tiesittekö muuten, että asema toimi ennen myös poliisiasemana?

Myös Naantalin asema on tiloiltaan ahdas seitsemälle ympärivuorokautiselle työntekijälle. Hallit olivat vaarallisen ahtaat – esimerkiksi paloauton kyytiin ei päässyt tallissa, vaan ovet mahtuivat aukeamaan vasta ulkopuolella. Kuntosali oli puolestaan autotallin nurkassa ja tiloissa liikkuminen hankalaa.

Luolalan uuden aseman tilat on suunniteltu suuremmalle henkilömäärälle ja modernin pelastustoimen tarpeisiin. Kuvasin teille pienet pätkät kaikilta asemilta, niin näette itse eron. Kuvahan kertoo tunnetusti enemmän kuin tuhat sanaa. 🙂

Lue loppuun

Miten korkealle tuolla pääsee?

Turun keskuspaloasemalla päivystää 24/7 jatkuvassa lähtövalmiudessa 44 metrin korkeuteen yltävä puomitikasauto, tunnukseltaan T16. Autossa on pääsääntöisesti yhden hengen miehistö. Tavallisimpia tehtäviä, joihin puomi hälytetään, ovat erilaiset tulipalot sekä ihmisten pelastamiset korkeista paikoista. Koriin on asennettu vesitykki, joten monenlaisten palojen sammuttamiseen saa tältä yksiköltä apua. Isommissa paloissa korista voidaan tehdä kattoon reikä turvallisesti kuumien savukaasujen poistamiseksi. Jos kerrostaloasunnossa syttyy tulipalo, saattaa pelastautuminen parvekkeelle olla ainoa tapa päästä savua pakoon. Parvekkeelta pääsee kuitenkin harvoin pois omin avuin ja silloin puomitikasauto on ainoa apu.

Potilas voidaan nostaa ahtaasta paikasta paareilla koriin.

Potilas voidaan nostaa ahtaasta paikasta paareilla koriin.

Lue loppuun