Varautumisen tilannekatsaus

Yhteiskunnan varautuminen

Sisäministeriö on julkaissut uuden, vielä ”lämpimän” kolmevuotisen kansallisen riskianalyysin 2018 (2019-2021).

Lyhyesti kiteytettynä pääkohdat riskeistä ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin aikaisempinakin vuosina.

Julkisuudessa olemme kuulleet, miten sodan uhka tai jopa sotatila on nostettu esiin. Seikka juontanee siitä, että uudessa analyysissä käsitellään riskejä analyyttisesti eri tavoin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on pyrkiä arvioimaan, mihin suuntaan painopisteitä eri skenaarioissa suunnataan. Nyt ”nousussa” olevia seuranta-alueita ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, informaatiovaikuttaminen, vesihuollon häiriöt sekä viisi muuta.

Suomen tämänhetkinen tilanne sotilaspoliittisesti on kuitenkin rauhallinen eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan sodasta tai sen uhkasta. Onnettomuus tai pidempikestoinen häiriötilanne sen sijaan voi tapahtua milloin tahansa, ja siksi on hyvä miettiä varautumista kaikkeen mahdolliseen ennakolta.

Jäätyvä 2019 -harjoituksessa teemana oli pitkäaikainen sähkökatkos. Kuva: Heikki Niemi

Lue loppuun

Osaatko varautua poikkeusoloihin?

Olemme saaneet nauttia mahtavasta helteestä tänä kesänä sekä kauniista ja lempeästä syksystä. Useimmiten kuitenkin vuosittain ne syysmyrskytkin tulevat, joten on aika laittaa paikkoja kuntoon ja varautua tuleviin keleihin. Puhutaan siis vähän varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Poikkeusolojen syynä voi olla vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy välitön tai välillinen uhka ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Viranomaistoiminnat eivät ole ehkä samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin.

kuva2

 

 

 

 

 

 

 

 
Lue loppuun