Pandemia ja valmiuslaki – mistä on kysymys?

Yhteiskuntaa normaalioloissa ohjaava säädöspohja velvoittaa ja oikeuttaa viranomaisia erilaisin toimivaltuuksin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää pelastuslakia (379/2011), jossa annetaan pelastustyön johtajalle toimivaltuudet eri tilanteiden johtamiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisena esimerkkinä toimii nyt ajankohtainen tartuntatautilaki (1227/2016), johon perustuvat terveydenhuollon viranomaisten antamat ohjeet eristystoimenpiteisiin ja karanteeneihin. Lisää toimivaltuuksia voidaan asettaa valmiuslain (1552/2011) nojalla.

Valmiuslaki on voimassa oleva säädös, jonka käyttöä harkitaan silloin kun viranomaisten valtuudet eivät enää ole riittäviä tilanteen hoitamiseksi. Sen tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys poikkeusoloissa. (Valmiuslaki 1552/2011, 1§). Poikkeusoloiksi lain 3§ mukaan määritellään:

  • Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  • Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  • väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  • erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  • vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Lue loppuun

Varautumisen tilannekatsaus

Yhteiskunnan varautuminen

Sisäministeriö on julkaissut uuden, vielä ”lämpimän” kolmevuotisen kansallisen riskianalyysin 2018 (2019-2021).

Lyhyesti kiteytettynä pääkohdat riskeistä ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin aikaisempinakin vuosina.

Julkisuudessa olemme kuulleet, miten sodan uhka tai jopa sotatila on nostettu esiin. Seikka juontanee siitä, että uudessa analyysissä käsitellään riskejä analyyttisesti eri tavoin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on pyrkiä arvioimaan, mihin suuntaan painopisteitä eri skenaarioissa suunnataan. Nyt ”nousussa” olevia seuranta-alueita ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, informaatiovaikuttaminen, vesihuollon häiriöt sekä viisi muuta.

Suomen tämänhetkinen tilanne sotilaspoliittisesti on kuitenkin rauhallinen eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan sodasta tai sen uhkasta. Onnettomuus tai pidempikestoinen häiriötilanne sen sijaan voi tapahtua milloin tahansa, ja siksi on hyvä miettiä varautumista kaikkeen mahdolliseen ennakolta.

Jäätyvä 2019 -harjoituksessa teemana oli pitkäaikainen sähkökatkos. Kuva: Heikki Niemi

Lue loppuun

Osaatko varautua poikkeusoloihin?

Olemme saaneet nauttia mahtavasta helteestä tänä kesänä sekä kauniista ja lempeästä syksystä. Useimmiten kuitenkin vuosittain ne syysmyrskytkin tulevat, joten on aika laittaa paikkoja kuntoon ja varautua tuleviin keleihin. Puhutaan siis vähän varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Poikkeusolojen syynä voi olla vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy välitön tai välillinen uhka ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Viranomaistoiminnat eivät ole ehkä samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin.

Poikkeusoloissa tai häiriötilanteissa:
* talousveden saanti saattaa vaikeutua tai ehtyä
* tiet saattavat tukkeutua kaatuneista puista, sähköjohdoista tai lumesta
* sähköt saattavat olla pahimmillaan poikki viikon tai pari

Lue loppuun