Kohti toipumisvaihetta

Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen alkuvaiheissa tilanne pyritään saamaan hallintaan erilaisin toimenpitein ja keinoin. Poikkeusolojen osalta yksi esimerkki ovat valmiuslain tuomat lisätoimivaltuudet eri viranomaisille, kun ensin on todettu olevan poikkeusolot (valmiuslaki 1552/2011). Tilanteen hallinnan jälkeen edetään jatkuvuuden varmistamiseen ja lopulta toipumisvaiheeseen. Vaiheet eivät ole yksiselitteisen lokeroituja vaan voivat tapahtua osittain samanaikaisina ja eri pituisina vaiheina, kuten yksilöä kohdanneen äkillisen kriisin vaiheetkin.

Resilienssi edesauttaa toipumista

Toipumisvaiheella tarkoitetaan toimintakyvyn palautumista kriisin, häiriötilanteen tai poikkeusolojen jälkeen (Kokonaisturvallisuuden sanasto, TSK 50, 2017). Yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kyky sietää kriisejä eli resilienssi on suorassa vuorovaikutuksessa toipumisvaiheen kanssa: Mitä parempi kriisinkestokyky on, sitä nopeammin ja sujuvammin toipumisvaihe etenee. Toisaalta taas mitä paremmin toipumisvaiheen toteutus on sujunut, sitä enemmän se kasvattaa resilienssiä ja parantaa kykyä kestää seuraavia kriisejä. Toipumisvaiheen pituuteen vaikuttaa myös ennakointi ja varautuminen. Mitä paremmin esimerkiksi valmiussuunnittelu ja ennakoivat toimenpiteet on toteutettu, sitä nopeammin yksilö, yhteisö, organisaatio tai yhteiskunta kykenee sopeutumaan uuteen normaaliin.

Lue loppuun

Kriisinkestävyys ja resilienssi – kriisin läpi vaihe vaiheelta

Erilaiset tapahtumat voivat aiheuttaa kriisejä, joita koetaan tilanteesta riippuen yksilö- tai organisaatiotasolla tai yhteiskunnallisella tasolla. Isot ja laaja-alaiset kriisit kuten nyt käsissämme oleva pandemia poikkeusoloineen koskettavat kaikkia näitä tasoja. Kehitys- ja elämäntilannekriisit ovat sidoksissa normaaliin elämänkulkuun ihmisen arjessa. Niitä voivat aiheuttaa myös positiiviset hetket elämässä, kuten esimerkiksi toivotun lapsen syntymä. Traumaattisen kriisin voi aiheuttaa äkillinen muutos, mutta myös useamman samankaltaisen ja kuormittavan tapahtuman jatkumo. Tällaisena voidaan pitää vaikka tilannetta, jossa eristäydytään sosiaalisista kontakteista ajanjaksoksi, jonka kesto ei ole tiedossa. Nyt käsillä olevan pandemiakriisin voi tulkita myös äkilliseksi kriisiksi, vaikka sen muodostuminen on ollut jo ennakoitavissa.

Traumaattisen kriisin laukaisee usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jonka kohtaamiseen eivät omat voimat riitä. Se, miten kukin kokee erilaisia vastoinkäymisiä ja kriisitilanteita, on erilaisten tekijöiden summa. Muutamia tähän kokonaisuuteen vaikuttavia asioita ovat oma persoona, elämänkokemus, koulutus, elämäntilanne, sosiaalinen verkosto ja oma elämänhallinta.

Lue loppuun

Henkinen kriisinkestävyys ja resilienssi

Henkilö etätöissä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2017) mukaan henkinen kriisinkestävyys on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön asia. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista ja ilmenee tahtona toimia valtiollisen itsenäisyyden, väestön elinmahdollisuuksien sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.

Kuvio: henkisen kriisinkestävyyden kolme ajallista ulottuvuutta

Kuva: YTS 2017

Lue loppuun