Viikko sopimuspalokuntalaisena

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii yhteensä 67 sopimuspalokuntaa, joiden henkilöstö osallistuu säännöllisesti sammutus- ja pelastustoimintaan, osa myös ensivastetoimintaan. Sopimuspalokuntalaiset eivät päivystä paloasemalla vaan lähtevät hälytyksiin useimmiten kotoaan tai työpaikaltaan. Ensimmäisen paloauton pitää yleensä lähteä sopimuspalokunnan paloasemalta viiden minuutin sisällä hälytyksestä. Sopimuspalokunta onkin kuin pelastuslaitos pienoiskoossa. Sieltä löytyy monenlaista tehtävää, kuten pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisytyötä sekä hallintoa. Seuraavassa on kuvaus yhdestä viikosta sopimuspalokuntalaisena. Viikko olikin ehkä normaalia työläämpi.

Perjantaina kokoonnuimme palokunnan hälytystoiminnan vastuuhenkilöiden kanssa. Samalla suunnittelimme ensi vuoden toimintaa ja kehittämiskohteita.

Lauantai-illan keskeytti hälytystehtävä, suuri rakennuspalo Paraisilla. Suuntasin nopeasti paloasemalle. Tällä kertaa palokunnastamme oli hälytetty vain säiliöyksikkö, joten lähetin sen matkaan kahdella miehellä. Tämän jälkeen varmistin riittävän miehityksen pelastusyksikköömme ja ilmoitin tämän pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. Hälytystiedoista näin, että olimme sillä hetkellä ainoa vapaana oleva pelastusyksikkö Kaarinan alueella. Tällä kertaa varsinainen hälytystehtävä Paraisilla oli melko nopeasti ohi, joten pelastusyksiköllämme ei ollut tarvetta valmiussiirrolle esimerkiksi Kaarinan paloasemalle.

Aina hälytystehtävät eivät ole lähiseudulla. Tässä Piikkiön säiliöyksikkö on täyttämässä vesisäiliötä Pyhärannan heinäkuisella maastopalopaikalla.

Lue loppuun

Soitto 112:een ja paloauto kaartaa parissa minuutissa pihaan… vai kaartaako?

Kaupunkialueilla se apu tulee yleensä nopeasti, vaikka odottavan aika on aina pitkä. Mutta mikä on tilanne kaupunkialueiden ulkopuolella ja maaseudulla? Siellä sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ja usein myös ainoana pelastustoimen yksikkönä. Viime aikoina olen entistä enemmän kuullut huolestuneita puheita eri sopimuspalokuntien tilanteesta. Osassa palokunnista kaikille hälytystehtäville ei riitä tarpeeksi väkeä. Moni sopimuspalokunta kaipaa parhaillaan lisää jäseniä hälytysosastoon. Syksyn tullen on monessa sopimuspalokunnassa viritetty käyntiin rekrytointikampanjoita.

Lue loppuun

Monipuolista yhdessäoloa, tekemisen riemua, uusia kokemuksia – LSPeL:n vuosittaisilla nuorisoleireillä meininki on aina mahtava!

Kesä alkaa olla loppupuolella ja lapset ja nuoret ovat palanneet kouluun. Monella palokuntaan kuuluvalla nuorella kesän kohokohta oli varmasti Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton järjestämänä Pisara 2017 -leiri Kokemäellä. Leiri kokosi yhteen taas yli tuhat vapaaehtoista palokuntalaista. Liitto järjestääkin vuosittain liiton jäsenpalokunnille tarkoitetun nuorisoleirin. Nuoria on noin 700 ja aikuisia erilaisissa tehtävissä noin 300. Nuorimmat leiriläiset ovat vielä sylivauvoja ja vanhin leiriläinen yli 80-vuotias. Leirejä liitto on järjestänyt vuodesta 1947.

Leireillä on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Tässä nähdään ohjelmaa tämän kesän Pisara 2017 -leiriltä.

Lue loppuun

Mikä ihmeen sopimuspalokunta?

Vaikka olemmekin tietyllä tapaa yhtä isoa pelastuslaitosta niin sopimuspalokunnat ovat monille tavallisille kansalaisille varsin tuntemattomia. Tai jos jotain niistä sattuu tietämäänkin, niin käsitykset ovat yleensä kovin vanhoja. Tosin esimerkiksi mediassa puhutaan hyvin harvoin sopimuspalokunnista. Monesti uutisissa todetaan esimerkiksi, että ”pelastuslaitos esti palon leviämisen ja sammutti tulipalon”, vaikka tehtävän olisikin todellisuudessa hoitanut sopimuspalokunta. Joskus sitä on kuullut asiakkaalta, että ”ootteeks te niinku oikee palokunta vai veepeekoo?” No usein paloautoissakin lukee vain pelastuslaitos, niin kansalaiset ovat vähemmästäkin sekaisin.

Vuonna 2016 sopimuspalokunnat lähtivät Varsinais-Suomessa hälytystehtäviin 3922 kertaa, joista pelastustehtäviä oli 2583 ja ensivastetehtäviä 1339.

Lue loppuun

Nuoret mukaan suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon

Reilu vuosi sitten aloitettiin NouHätä!-pelastustaitokampanjan yhteydessä kokeilu, jossa palokuntanuoria innostettiin mukaan tutortoimintaan. Kokeilu toteutettiin Varsinais-Suomessa ja kaikkiaan kuusi palokuntanuorta lähti ennakkoluulottomasti mukaan toimintaan. Tutortoiminnan yksinkertaisena ideana oli, että palokuntanuoret opettaisivat vertaistoimijoina turvallisuustaitoja toisille nuorille, lisäisivät nuorten turvallisuusmyönteisyyttä ja markkinoisivat niin NouHätä!-pelastustaitokampanjaa kuin palokuntanuorisotoimintaa. Tutornuorille järjestettiin koulutus, missä pelastuslaitoksen työntekijät opettivat nuorille NouHätä!-kampanjan turvallisuustaitoja sekä nuorten kanssa pohdittiin tutortoiminnan toteutusta ja merkitystä. Koulutuksen jälkeen nuoret toteuttivat kouluissa erilaisia turvallisuus- ja markkinointitempauksia.

koulutus

Varsinais-Suomessa pilotoitiin NouHätä! -tutorointia viime keväänä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja SPEK kouluttivat tutoreita tehtäväänsä Turun keskuspaloasemalla helmikuussa 2016.

Lue loppuun