Venetsialaiset, huvilakauden päättäjäiset, muinaistulien yö – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Monesta nimestä huolimatta tätä iltaa juhlitaan samana ajankohtana elokuun viimeisenä viikonloppuna. Venetsialaisten perinteet uskotaan ulottuvan jo 1500-luvun Venetsiaan. Venetsialaisia vietettiin Pietarissa ja Helsingissä 1800-luvulla ja juhlaperinne levisi sitten rannikkoa pitkin myös muualle Suomeen. Huvilakauden päättymisen juhlimisella on vankat perinteet Pohjanmaan rannikolla. Muinaistulien yö puolestaan syntyi 1992 kun Suomi juhli 75-vuotista itsenäisyyttään. Perinne perustuu vartiovuoriin, tuliin ja tulimerkkien lähettämiseen. Nykyään sitä juhlitaan myös eri puolilla Itämerta. Yhteistä on, että tulet sytytetään samanaikaisesti klo 21.30 Suomen aikaa.
Avainsana-arkisto: tuli
Forneldarnas natt
Veneziansk afton, villaavslutning, forneldarnas natt, kärt barn har många namn. Hur som helst så firas denna afton sista veckoslutet i augusti. Den Venzianska aftonen anses ha anor redan från 1500-talets Venedig. På 1800-talet firades venezianska aftnar i S:t Petersburg och Helsingfors och spred sig sedan längs kusterna i vårt land. Villaavslutningen har sina djupa traditioner längs Österbottens kuster. Forneldarnas natt kom till 1992 då Finland firade 75 år. Traditionen bygger på kasberg, eldar och signalsystem. Numera firas den också på flera ställen runt Östersjön. Gemensamt är att eldarna skall tändas samtidigt, 21:30 finsk tid.
Ja liekit loistavat joulupuista
Kohta on joulu ja lähestymme vuoden loppua. Samalla kun hiljennymme joulun viettoon, on syytä pohtia muutamia turvallisuusnäkökohtia. Joulukuussa tapahtuu eniten elävien kynttilöiden aiheuttamia tulipaloja ja onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista voitaisiin välttää, jos vain lukisimme pakkausten turvallisuusohjeet.
Anders Petters stuga står i ljusan låga
Julen står för dörren och vi börjar närma oss slutet på detta år. I samband med att vi stillar oss inför julfirandet är det skäl att reflektera över några säkerhetsaspekter. I december sker det flest bränder och olyckor förorsakade av levande ljus. Största delen av olyckorna kunde man undvika bara genom att bekanta sig med säkerhetsföreskrifterna på förpackningen.
Ovatko puutalot palovaarallisia?
1800-luku. 1800-luvun alussa suurin osa Suomen kaupungeista oli tiheään rakennettuja puutaloalueita. Oli myös kivirakennuksia, mutta ne eivät olleet kovin yleisiä. 1800-luvun aikana Suomessa oli noin 40 kaupunkipaloa, joista ehdottomasti tunnetuin oli Turun palo vuonna 1827. Turun palo on suurin kaupunkipalo Pohjoismaiden historiassa, ja palossa tuli tuhosi kolme neljäsosaa kaikista rakennuksista. Suomen viimeisin kaupunkipalo oli Oulussa 1900-luvun alussa. Sen jälkeen maassamme ei ole ollut kaupunkipaloja sotavuosia lukuun ottamatta.
Suurin syy 1800-luvun kaupunkipaloihin oli puutalojen katot. Tavallisin kattomateriaali oli siihen aikaan tuohi, ja näin ollen tuli levisi helposti katolta katolle. 1800-luvun puolivälissä katsottiin, että pärekatto oli paloturvallisempi vaihtoehto ja joissakin kaupungeissa vaadittiinkin kattojen vaihtamista pärekatoiksi. Nykyään puukatot ovat kiellettyjä taaja-asutusalueella.