Syksy saapuu – liiku teillä turvallisesti

Illat pimenevät ja ihmiset liikkuvat kesäisessä, kohta jo syksyisessä yössä. Nyt onkin aika kaivaa esiin kirkkaimmat asusteet, jotka kruunaavat jokaisen tyylin. Heijastin tuo turvaa näkyvyydellään, ja muutaman euron satsauksella saa hyvän henkivakuutuksen. Ilman heijastinta kulkeva nähdään noin 150 metrin päästä, kun taas heijastimella asustettu ihminen havaitaan parhaimmillaan 600 metrin päähän. Ero on siis huomattava.

Autoilijoiden on kaupungissakin hankala havaita ihmisiä, kun ympärillä on jos minkälaisia valoja ja häiriötekijöitä. Heijastimella stailattu ihminen taas näkyy ajoissa. Pyöräilijät, skuutit ja muut lautailijat kulkevat liikenteen seassa yllättävänkin kovaa, usein ilman kypärää ja kuulokkeet päässä. Volyymit ovat korkealla ja ympäristön havainnointi hyvin vaillinaista. Myöskään liikennesääntöjä ei välttämättä hallita. Tähän tulisikin keskuudessamme saada asennemuutos. Esimerkkejä seurauksista olemme mediasta jo saaneet, ja yksikin on liikaa. Tapaturmat ovat usein ennaltaehkäistävissä tai ainakin vammojen laajuutta voidaan ennaltaehkäistä kypärän ja heijastimen käytöllä.

Lue loppuun

Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Lue loppuun

Arvosta auttajaa ja autettavaa

Työssämme kohtaamme ihmisten lisäksi heidän ympäristönsä. Pääsemme usein heille tärkeimpään ja turvallisimpaan paikkaan, heidän kotiinsa. Kotonaan ihminen usein tuntee olonsa luontevaksi. Kotona ollaan tutussa ympäristössä, omien rutiinien ja luomamme idyllin keskellä. Kotona kukaan ei tule henkilökohtaiseen tilaamme, ellemme heitä itse sinne hyväksy ja päästä. Turvallisuuden tunne on vahva.

Turvallisuus on myös iso osa työtämme. Turvallisuus työssämme tarkoittaa ehjiä ja puhtaita työvaatteita, sillä emme halua tuoda ihmisten koteihin likaa ja sairaudenaiheuttajia. Rokotusten kautta suojaamme sekä itseämme että potilaitamme. Pitämällä työtilamme eli ambulanssin sekä työvälineet siisteinä ja siivoamalla tehtävien välissä katkaisemme infektioreitit seuraavaan kohtaamaamme potilaaseen. Hoidamme usein ihmisiä, joiden vastustuskyky on alentunut – iäkkäitä, lapsia ja perussairauden omaavia. Tällöin hyvän hygienian merkitys korostuu. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen tällä tavoin on myös välittämistä, arvostusta.

Lue loppuun

Miten käy pelastuspalvelujen sote- ja maakuntamyllerryksessä?

Turun AMK:n Turvallisuusjohtamisen tutkimusryhmän vetämässä KUPE-hankkeessa ei ole alkuvuonna kupeksittu, vaan hanke on vienyt meitä ympäri Suomea ja laulattanut puhelinlankoja ahkerasti. Kuntalaisen turvallisuus- ja pelastuspalvelujen saatavuus ja kohdistaminen -hankkeen, eli tuttavallisemmin KUPEn, fokuksessa ovat kuntalaisen pelastuspalvelut.

Kuva: Joona Kotilainen

Lue loppuun

Turvallisuuden nousukausi?

Tapa hahmottaa aikaa vaihtelee suuresti maailman eri kulttuurien välillä. Aika voi näyttäytyä lineaarisena tarkoittaen sitä, että ajalla ja sen virrassa kelluskelevilla tapahtumilla on alku ja loppu. Vaihtoehtoisesti aika voidaan nähdä syklisenä ilmiönä, ajan pyöränä, jossa tietyt vaiheet toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen, ikuisuudesta ikuisuuteen. Yleisesti ottaen edellinen on ominaisempaa länsimaiselle ajattelulle, jälkimmäisen edustaessa itäisiä kulttuureja.

Käytännössä aivan näin yksiselitteinen jako ei ole, sillä syklisyyttä esiintyy myös eräillä elämänaloilla myös lännessä. Täällä pöndellä ensimmäisenä esimerkkinä mieleen tulee maanviljely, jonka parissa eri vuodenaikoihin sidotut askareet ovat vuodesta toiseen pääpiirteissään samat. Syklisyys ilmenee vahvasti myös taloudessa, jonka jokainen on voinut havaita uutisia seuraamalla. Siinä missä vielä jokunen aika takaperin teollisuuden tilauskirjoihin ei juuri tarvinnut mustetta tuhlata, paukuttaa tuotantokapasiteettia kuvaavan mittarin neula tällä hetkellä punaisella. Ja koska lihavia vuosia seuraavat aina laihat vuodet ja päinvastoin, ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus esittääkseen väitettä, että nykyinen asiantila ei kestä tälläkään kertaa loputtomiin.

(Kuva: Esko Keski-Oja)

Lue loppuun