Kenelle tulee yllätyksenä, että uudenvuodenyönä noin 90 prosenttia ensihoidon saamista hälytyksistä johtuu alkoholista? Vuosi sitten sairaankuljettajamme Harri kirjoitti juhlapäivinä ensihoidon asiakkaiksi joutuvista Pöhköistä.
Olen useamman vuoden katsellut erilaisten juhlapäivien menoa ambulanssista käsin. Tällöin olen oppinut tunnistamaan juhlijoista ihmeellisen ilmiön. Se ilmiö on nimeltään pöhköys! Pöhköys on sellainen vaiva, joka iskee meihin fiksuihin suomalaisiin silloin, kun on aika todella irrotella. Silloin tavallinen suomalainen tuntuu nauttivan elämästä jopa liiaksi, minkä vuoksi päivä on pelastustoimen, ensihoidon, poliisin ja päivystyksen kannalta todella kiireistä aikaa. Tämä pöhköys saa ihmiset käyttäytymään todella edesvastuuttomasti ja vailla huolta huomisesta. Silloin jos joskus on suuri vaara siitä, että vietettävät juhlat jäävät pöhköyteen sairastuneen ihmisen viimeisiksi juhliksi. Nyt kun edessä on taas uudenvuodenaatto, tämä pöhköilyjuhlien yksi kuninkaista, on aika esitellä muutamia erilaisia Pöhköjä.
Liikaa viinaa -pöhkö on suuressa vaarassa joutua tapaturman tai väkivallanteon uhriksi.
Vuosi alkaa jälleen olla paketissa. Ihan hyvä vuosi on ollutkin, niin työrintamalla kuin henkilökohtaisellakin puolella. Vuoteen on mahtunut monenmoista tapahtumaa, suurin osa hyviä ja osa vähän huonompia. Tulevasta vuodesta ei vielä tiedä. Suunnitelmia, toiveita, haaveita, tavoitteita, uhkia ja mahdollisuuksia – arvaamattomuus tekee elämästä mielekästä.
Vuodenvaihteen viettoon liittyy monenlaisia traditioita. Ilotulitteita tuskin pystyy vuoden vaihtuessa täysin karttamaan, tavalla tai toisella ne liittyvät useimpien uudenvuodenjuhliin. Muistan, kuinka lapsena olisin aina halunnut, että meilläkin olisi ammuttu raketteja. Yleensä ei ammuttu, vaan katseltiin muiden tulituksia. Pikkupoikaa tämä usein harmitti kovasti. Ainakin sen vuoden viimeisen päivän verran, minkä jälkeen ei enää edes muistanut, että meillä ei ammuttu raketteja.
Iän karttuessa ja turvallisuusasioihin perehdyttyäni olen alkanut suhtautumaan ilotulitteisiin epäluuloisemmin. Oikeastaan en enää kaipaa ilotulitteita lainkaan omalle pihallemme – en itse ammuttuja enkä naapurin raketteja. Vaikka ilotulitukset parhaimmillaan ovatkin komeaa katseltavaa ja tuovat juhlatunnelmaan huipennuksen, aiheuttavat ne myös paljon ongelmia.
