Siviilivalmius ja Nato

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994 ja vuodesta 2015 asti Suomi on osallistunut laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön. Euroopan turvallisuustilanteen muuttuessa helmikuun lopussa heräsi nopea kansallinen halukkuus tiivistää Suomen kumppanuutta Naton kanssa, joka johti jäsenyysprosessin käynnistämiseen liittouman kanssa.

Lue loppuun

Tuntematon väestönsuojelu

Väestönsuojelusta nousee usein ensimmäisenä mieleen taloyhtiöiden väestönsuojat, joita löytyy esimerkiksi kerrostaloista häkkikellarien muodossa, tai liikuntapaikkana toimiva iso kalliosuoja. Osalle väestönsuojelu ei taas soita kelloja lainkaan. Kyseessä on kuitenkin siviiliväestön suojaamiseksi tarkoitettu laaja kokonaisuus, jota määritellään sekä pelastuslaissa (379/2011) että valmiuslaissa (1552/2011). Kokonaisturvallisuuden sanasto (2017) määrittelee väestönsuojelun seuraavasti:

”Aseellisen hyökkäyksen johdosta tapahtuva toiminta, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle”.

Lue loppuun

Sodankäynnistä, väestönsuojelusta ja tulevaisuudesta

Olen viime päivinä iltalukemistona selaillut viimeisimmän Remeksen kaverina Jari Rantapelkosen toimittamaa ja Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemaa Tuleva sota -nimistä kirjaa. Teos koostuu useammasta artikkelista, joissa eri kirjoittajat pyrkivät luotaamaan nyt käsissään olevaan tietoon perustuen tulevaisuuden sodankäyntiä. Mukana ovat luonnollisesti tekstit tulevaisuuden maa-, meri- ja ilmasodasta, mutta yhtä lailla kirjassa pohditaan sitä, miltä yhteiskunta tai sodankäynnin informaatioulottuvuus voisivat näyttää vuonna 2030 ja sen jälkeen. Kirjasta on luettavissa, että megatrendit kuten kaupungistuminen, digitalisaatio ja maailman moninapaistuminen muuttavat ihmiskuntaa ja sen tapaa käydä sotaa keskenään.

Lue loppuun

Mistä puhumme, kun puhumme varautumisesta

Hyvinkin tarkkaan 31 vuotta sitten Suomessa havaittiin normaalista poikkeava säteilyn annosnopeuden nousu. Varmuudella säteilylähdettä ei tiedetty, mutta syyksi arveltiin jonkinlaista päästöä ydinvoimalan reaktorista ilmassa leijuvien aineiden perusteella. Muutamaa päivää myöhemmin johtopäätös osoittautui oikeaksi. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto ilmoitti onnettomuudesta ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa. Vaikka annosnopeus ei maassamme noussutkaan välitöntä suojautumista vaativalle tasolle, synnytti tapaus meillä ja muualla huhuja, pelkoa ja muuta inhimillistä sekä taloudellista vahinkoa. Huolimatta tapahtumaa edeltäneistä varautumisen ja väestönsuojelun valistuspyrkimyksistä, tuntui oikeaa tietoa olevan tarjolla liian vähän ja liian myöhään.

Lue loppuun

Haukku pelastaa!

Pelastuslaitoksen raunioradalla käy kova kuhina. Parikymmentä heijastinliiveihin pukeutunutta henkilöä työskentelee raunioalueella ja sen ympäristössä. Keskellä kenttää soi hälytyspilli, ja savukone puskee höyryä betonikasoihin. Raunioryhmän johtaja kommunikoi operaation johtajalle radiopuhelimella. Elementtikasaan pujahtanut koira ilmoittaa tekemästään löydöstä haukkumalla. Samaan aikaan alueen toisessa päässä toinen koira lähtee kertomaan löydöstä ohjaajalleen. Meneillään on Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry:n raunioetsintäharjoitus.

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hippu ilmaisee kadonnutta. Kuva: Markus Ahtinen.

Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hippu ilmaisee kadonnutta. Kuva: Markus Ahtinen.

Lue loppuun