Suomen huoltovarmuus pähkinänkuoressa

Suomen huoltovarmuus on niin laaja asia, että siitä voisi tehdä yhtä hyvin 30-sivuisen tekstin. Tässä kuitenkin pyrin kertomaan lyhyesti sen pääkohdat varsinkin nyt, kun aihe on ajankohtainen ja elämme poikkeusoloissa.

Suomi on joutunut käymään läpi useita kipeitä tapahtumia historiansa valossa ja olemme oppineet, että meidän tulee varautua ikäviin, ennalta arvattuihin tai vähemmänkin arvattuihin tapahtumiin. Suomi on geopoliittisen sijaintinsa kannalta kylmä ja kaukainen Pohjolan maa ja etäisyydet muuhun maailmaan ovat pitkät, joten varautumista kaikkeen on tarvittu jo aikojen alusta lähtien. Suuri omavaraisuus onkin aina ollut hyveemme ja jopa ehdoton tarpeemme.

Mitä huoltovarmuus tarkoittaa?

Julkisuudesta olemme huomanneet, miten Huoltovarmuuskeskus (HVK) on toiminut tämän virusepidemian aikana. Varmasti lähes kaikki ovat kuulleet nimen Huoltovarmuuskeskus. Jos haluaisin olla hyvin yksioikoinen ja lyhytsanainen, toteaisin huoltovarmuuden tarkoittavan, että niin yksittäisten ihmisten kuin yritystenkin sekä liikelaitosten, viranomaisten, kuntien ja valtion tulee kaikessa toiminnassaan huolehtia siitä, että meistä jokainen ja koko yhteiskunta pärjää edes välttävästi, jos valtiotamme tai sen osaa kohtaa jokin suurempi onnettomuus, pitkäkestoinen häiriötilanne tai poikkeusolot. Avaan kuitenkin hieman tätä hämähäkin verkostoa hieman laajemmin. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta.

Lue loppuun

Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Lue loppuun