Pandemia ja valmiuslaki – mistä on kysymys?

Yhteiskuntaa normaalioloissa ohjaava säädöspohja velvoittaa ja oikeuttaa viranomaisia erilaisin toimivaltuuksin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää pelastuslakia (379/2011), jossa annetaan pelastustyön johtajalle toimivaltuudet eri tilanteiden johtamiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisena esimerkkinä toimii nyt ajankohtainen tartuntatautilaki (1227/2016), johon perustuvat terveydenhuollon viranomaisten antamat ohjeet eristystoimenpiteisiin ja karanteeneihin. Lisää toimivaltuuksia voidaan asettaa valmiuslain (1552/2011) nojalla.

Valmiuslaki on voimassa oleva säädös, jonka käyttöä harkitaan silloin kun viranomaisten valtuudet eivät enää ole riittäviä tilanteen hoitamiseksi. Sen tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys poikkeusoloissa. (Valmiuslaki 1552/2011, 1§). Poikkeusoloiksi lain 3§ mukaan määritellään:

  • Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  • Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  • väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  • erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  • vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Lue loppuun

Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Lue loppuun

Varautumisen tilannekatsaus

Yhteiskunnan varautuminen

Sisäministeriö on julkaissut uuden, vielä ”lämpimän” kolmevuotisen kansallisen riskianalyysin 2018 (2019-2021).

Lyhyesti kiteytettynä pääkohdat riskeistä ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin aikaisempinakin vuosina.

Julkisuudessa olemme kuulleet, miten sodan uhka tai jopa sotatila on nostettu esiin. Seikka juontanee siitä, että uudessa analyysissä käsitellään riskejä analyyttisesti eri tavoin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on pyrkiä arvioimaan, mihin suuntaan painopisteitä eri skenaarioissa suunnataan. Nyt ”nousussa” olevia seuranta-alueita ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, informaatiovaikuttaminen, vesihuollon häiriöt sekä viisi muuta.

Suomen tämänhetkinen tilanne sotilaspoliittisesti on kuitenkin rauhallinen eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan sodasta tai sen uhkasta. Onnettomuus tai pidempikestoinen häiriötilanne sen sijaan voi tapahtua milloin tahansa, ja siksi on hyvä miettiä varautumista kaikkeen mahdolliseen ennakolta.

Jäätyvä 2019 -harjoituksessa teemana oli pitkäaikainen sähkökatkos. Kuva: Heikki Niemi

Lue loppuun

Mikä ihmeen varautuminen?

”Valtion, kuntien, seurakuntien, eri viranomaisten, tiettyjen huoltovarmuudesta vastaavien yritysten ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten tulee varautua toimissaan siten, että kaikella tekemisellään pystytään selviytymään tehtävistä sekä normaalioloissa, häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissakin. Tämä toiminta on jokapäiväistä”. Näin sanoo laki.

Varautua. Mutta mihin ja miten?

(Kuva: Jussi Leivo / Varsinais-Suomen pelastuslaitos)

Lue loppuun

Turvallisuuden nousukausi?

Tapa hahmottaa aikaa vaihtelee suuresti maailman eri kulttuurien välillä. Aika voi näyttäytyä lineaarisena tarkoittaen sitä, että ajalla ja sen virrassa kelluskelevilla tapahtumilla on alku ja loppu. Vaihtoehtoisesti aika voidaan nähdä syklisenä ilmiönä, ajan pyöränä, jossa tietyt vaiheet toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen, ikuisuudesta ikuisuuteen. Yleisesti ottaen edellinen on ominaisempaa länsimaiselle ajattelulle, jälkimmäisen edustaessa itäisiä kulttuureja.

Käytännössä aivan näin yksiselitteinen jako ei ole, sillä syklisyyttä esiintyy myös eräillä elämänaloilla myös lännessä. Täällä pöndellä ensimmäisenä esimerkkinä mieleen tulee maanviljely, jonka parissa eri vuodenaikoihin sidotut askareet ovat vuodesta toiseen pääpiirteissään samat. Syklisyys ilmenee vahvasti myös taloudessa, jonka jokainen on voinut havaita uutisia seuraamalla. Siinä missä vielä jokunen aika takaperin teollisuuden tilauskirjoihin ei juuri tarvinnut mustetta tuhlata, paukuttaa tuotantokapasiteettia kuvaavan mittarin neula tällä hetkellä punaisella. Ja koska lihavia vuosia seuraavat aina laihat vuodet ja päinvastoin, ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus esittääkseen väitettä, että nykyinen asiantila ei kestä tälläkään kertaa loputtomiin.

(Kuva: Esko Keski-Oja)

Lue loppuun