Turvallisuuden nousukausi?

Tapa hahmottaa aikaa vaihtelee suuresti maailman eri kulttuurien välillä. Aika voi näyttäytyä lineaarisena tarkoittaen sitä, että ajalla ja sen virrassa kelluskelevilla tapahtumilla on alku ja loppu. Vaihtoehtoisesti aika voidaan nähdä syklisenä ilmiönä, ajan pyöränä, jossa tietyt vaiheet toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen, ikuisuudesta ikuisuuteen. Yleisesti ottaen edellinen on ominaisempaa länsimaiselle ajattelulle, jälkimmäisen edustaessa itäisiä kulttuureja.

Käytännössä aivan näin yksiselitteinen jako ei ole, sillä syklisyyttä esiintyy myös eräillä elämänaloilla myös lännessä. Täällä pöndellä ensimmäisenä esimerkkinä mieleen tulee maanviljely, jonka parissa eri vuodenaikoihin sidotut askareet ovat vuodesta toiseen pääpiirteissään samat. Syklisyys ilmenee vahvasti myös taloudessa, jonka jokainen on voinut havaita uutisia seuraamalla. Siinä missä vielä jokunen aika takaperin teollisuuden tilauskirjoihin ei juuri tarvinnut mustetta tuhlata, paukuttaa tuotantokapasiteettia kuvaavan mittarin neula tällä hetkellä punaisella. Ja koska lihavia vuosia seuraavat aina laihat vuodet ja päinvastoin, ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus esittääkseen väitettä, että nykyinen asiantila ei kestä tälläkään kertaa loputtomiin.

(Kuva: Esko Keski-Oja)

Lue loppuun

eCall – Apu on jo matkalla

Ensihoidon suorituskykyä mitataan Suomessa tarkasti. Hätäpuhelu pyöräyttää käyntiin huippuammattilaisten tarkoin hiotun palveluketjun, jonka lopputuloksena ensihoito on kohteessa tehtävän kiireellisyydestä ja aluerajoitteista riippuen jopa 8-30 minuutin sisällä. Suoritus on maallikon näkökulmasta häikäisevä, vaikka ambulanssia odottavan aika tuntuukin lähes poikkeuksetta liian pitkältä.

Prosessissa on kuitenkin heikko lenkki: Monessa onnettomuudessa aika ennen hätäpuhelun soittamista on pidempi, kuin mitä avun kestää tulla paikalle.

Jos puhelun pystyy soittamaan itse, mainio apu on 112-sovellus, jonka kautta hätäpuhelua soittaessa sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti. Löytyyhän sinulta se jo puhelimestasi?

eCall-järjestelmä on jokaisessa uudessa automallissa huhtikuun alusta. Kuva: Esko Keski-Oja

Entä jos joudumme esimerkiksi auto-onnettomuuteen yöllä, kun ohikulkijoita ei ole mailla halmeilla emmekä pysty tajuttomana soittamaan apua itsellemme? Lähivuosilta muistan Varsinais-Suomesta ainakin muutaman onnettomuuden, jossa onnettomuuden uhrit viruivat penkassa aamun tunneille, ennen kuin ensimmäinen tarkkasilmäinen ohikulkija osui paikalle.

Lue loppuun

Säteileekö?

Turun Sanomissa oli kuluvan kuun kymmenes päivä uutinen, jossa kerrottiin Ranskan ydinturvaviranomaisen epäilevän Venäjällä tai Kazakstanissa tapahtuneen syyskuussa jonkinlaisen ydinonnettomuuden. Epäilyjen takana oli ilmasta havaitut, joskin häviävän pienet, radioaktiivisen aineen pitoisuudet, jotka oli rekisteröity myös kotoisessa Säteilyturvakeskuksessamme. Sen tukena toimii liuta muita toimijoita, joista yksi esimerkki on pelastuslaitokset. Ajattelin koettaa tehdä hieman selkoa meidän roolistamme tässä kokonaisuudessa. Tekstissä vilahtelevia käsitteitä avataan lopussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Miten varautua syksyn myrskyihin?

Syksy on jo pitkällä. Sen huomaa hyvin, kun aamulla herää jo paljon pimeämpään huomeneen kuin kuukausi sitten. Sademäärätkin ovat taas kasvaneet ja sienet kasvavat metsässä hyvin. Nyt onkin hyvä aika lähteä metsään vaikkapa niitä sieniä keräämään pakastimeen talven varalle.

Jotta pakastin ja muutkin sähköiset laitteet toimivat, on hyvä muistaa taas muutamia asioita joihin on hyvä varautua.

raivaustöitä myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen on poutasää. Kun myrskyyn varautuu etukäteen, voi säästyä moneltakin harmilta ja säästää suuriakin rahallisia summia.

Lue loppuun

Mistä puhumme, kun puhumme varautumisesta

Hyvinkin tarkkaan 31 vuotta sitten Suomessa havaittiin normaalista poikkeava säteilyn annosnopeuden nousu. Varmuudella säteilylähdettä ei tiedetty, mutta syyksi arveltiin jonkinlaista päästöä ydinvoimalan reaktorista ilmassa leijuvien aineiden perusteella. Muutamaa päivää myöhemmin johtopäätös osoittautui oikeaksi. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto ilmoitti onnettomuudesta ukrainalaisessa Tshernobylin ydinvoimalassa. Vaikka annosnopeus ei maassamme noussutkaan välitöntä suojautumista vaativalle tasolle, synnytti tapaus meillä ja muualla huhuja, pelkoa ja muuta inhimillistä sekä taloudellista vahinkoa. Huolimatta tapahtumaa edeltäneistä varautumisen ja väestönsuojelun valistuspyrkimyksistä, tuntui oikeaa tietoa olevan tarjolla liian vähän ja liian myöhään.

Lue loppuun