Henkilövaraus eli VAP

Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?

Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.

Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.

Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.

Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.

Kuvassa on armeijan ajoneuvo ja henkilöitä sen läheisyydessä.

Kuva: Mika Lehestö

Lue loppuun

Host Nation Support eli isäntävaltion tuki – keskeinen osa kansallista katastrofivalmiutta

Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua. Me kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jälkeen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta.

Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu, jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle.

Haitin 2010 maanjäristyksen seurauksena sortunut sairaala (Hôpital Cardinal-Leger) Leoganen kaupungista. (Kuva: Mikael Mattila)

Lue loppuun

Häiriötilanteet pandemian aikana

Häiriötilanne on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai tehtäviä ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Sellaisia ovat esimerkiksi valtavat luonnononnettomuudet kuten myrskytuhot tai vedenpinnan äkillinen nousu. Myös ihmisen toiminta voi aiheuttaa häiriötilanteita. Häiriötilanne voi olla alueellinen tai koskettaa koko valtakuntaa, kuten esimerkiksi sähkönjakelun tai maksuliikenteen häiriö. Häiriötilanteita voi esiintyä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. (Lähde: Kokonaisturvallisuuden sanasto TSK 50).

Häiriö- ja onnettomuustilanteet voidaan jakaa myös nopeasti tai hitaasti kehittyviin tilanteisiin. Esimerkiksi suuronnettomuus tapahtuu nopeasti, kun taas myrskyjä ja tulvia pystytään nykyisin ennakoimaan. Häiriötilanteet eivät siis aina katso ajankohtaa vaan ne ovat mahdollisia myös nyt pandemian aikana. Osittain niiden syntyyn voi vaikuttaa ihmisen oma toiminta, josta esimerkkinä voidaan nostaa esiin terrorismi. Toisaalta taas emme juuri voi vaikuttaa erilaisiin luonnon- ja sääilmiöihin. Omalla karulla tavallaan tämä kertoo myös siitä, että poikkeusolojenkin aikana elämä menee eteenpäin. Vuodenajat vaihtuvat. Sää ja valoisa aika vaihtuvat vuodenajan mukaan. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu. Metsät kasvavat, ihmisiä syntyy, mutta ihmisiä myös sairastuu ja menehtyy muistakin syistä kuin pandemian vuoksi.

Kuvassa näkyy saaria merellä.

Lue loppuun

Pandemia ja valmiuslaki – mistä on kysymys?

Yhteiskuntaa normaalioloissa ohjaava säädöspohja velvoittaa ja oikeuttaa viranomaisia erilaisin toimivaltuuksin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää pelastuslakia (379/2011), jossa annetaan pelastustyön johtajalle toimivaltuudet eri tilanteiden johtamiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisena esimerkkinä toimii nyt ajankohtainen tartuntatautilaki (1227/2016), johon perustuvat terveydenhuollon viranomaisten antamat ohjeet eristystoimenpiteisiin ja karanteeneihin. Lisää toimivaltuuksia voidaan asettaa valmiuslain (1552/2011) nojalla.

Valmiuslaki on voimassa oleva säädös, jonka käyttöä harkitaan silloin kun viranomaisten valtuudet eivät enää ole riittäviä tilanteen hoitamiseksi. Sen tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys poikkeusoloissa. (Valmiuslaki 1552/2011, 1§). Poikkeusoloiksi lain 3§ mukaan määritellään:

  • Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
  • Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
  • väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
  • erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
  • vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Lue loppuun

Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Lue loppuun