Varaudu viisaasti, älä hamstraa överiksi – vaarallisten kemikaalien säilytyksessä oltava tarkkana

Kuohuvan maailman keskellä on jokaisen viisasta varautua mahdollisuuksiensa mukaan niin ruoan, juoman, energian kuin oman jaksamisenkin osalta. Median palstoilla sekä viranomaisten ja järjestöjen tiedotteissa ovat kotivara-aiheen alle otsikoidut artikkelit saaneet viime aikoina reippaasti huomiota.

Materian suhteen viisasta varautumista ei kannata kuitenkaan antaa mennä liiallisen hamstrauksen puolelle. Tuotteiden säilyvyys ja varastointimahdollisuuksien rajallisuus voivat asettaa niille ihan tarkoituksenmukaisiakin rajoja. Mahdottomasti ei kaikkea pidä, eikä ole aina sallittuakaan kotiinsakaan kätkeä.

Varasto, jossa erilaista tavaraa säilytyksessä

Lue loppuun

Tuntematon väestönsuojelu

Väestönsuojelusta nousee usein ensimmäisenä mieleen taloyhtiöiden väestönsuojat, joita löytyy esimerkiksi kerrostaloista häkkikellarien muodossa, tai liikuntapaikkana toimiva iso kalliosuoja. Osalle väestönsuojelu ei taas soita kelloja lainkaan. Kyseessä on kuitenkin siviiliväestön suojaamiseksi tarkoitettu laaja kokonaisuus, jota määritellään sekä pelastuslaissa (379/2011) että valmiuslaissa (1552/2011). Kokonaisturvallisuuden sanasto (2017) määrittelee väestönsuojelun seuraavasti:

”Aseellisen hyökkäyksen johdosta tapahtuva toiminta, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle”.

Lue loppuun

Mökkivara vai mökkivaara – muutama vinkki mukavaan mökkeilyyn

Suomalaiset ovat siitä poikkeuksellista kansaa, että rakastamme mökkeilyä. Suurin osa suomalaisista viettää kesällä aikaansa mökkimaisemissa. Työkiireet nollataankin mieluiten vesistön äärellä ja mökin askareita nakerrellessa. Mökkejä on moneen lähtöön aivan niin kuin meitä ihmisiäkin. Osa ihmisistä viihtyy hyvinkin primitiivisissä oloissa ja toisilla taas mökiltä löytyy samat, ellei jopa paremmat mukavuudet kuin kotoa. Mutta vaikka vietämmekin pitkiäkin aikoja mökeillä karuissakin olosuhteissa, niin mitenkäs nuo varautumisasiat mökillä? Miten te olette varautuneet siihen, kun asiat eivät menekään, niin kuin on suunniteltu? Seuraavassa muutamia olennaisia asioita, jotka kannattaa vähintään huolehtia kuntoon mökillä.

Kuvassa näkyvät taustalla mökki ja asuntovaunu ja kuvan edessä näkyy liekkejä

Lue loppuun

Henkilövaraus eli VAP

Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?

Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.

Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.

Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.

Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.

Kuvassa on armeijan ajoneuvo ja henkilöitä sen läheisyydessä.

Kuva: Mika Lehestö

Lue loppuun

Host Nation Support eli isäntävaltion tuki – keskeinen osa kansallista katastrofivalmiutta

Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua. Me kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jälkeen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta.

Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu, jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle.

Haitin 2010 maanjäristyksen seurauksena sortunut sairaala (Hôpital Cardinal-Leger) Leoganen kaupungista. (Kuva: Mikael Mattila)

Lue loppuun