Oi, Aurora!

Mikko Kuustonen lauloi Aurorasta jo 90-luvulla. Syyskuussa järjestetyssä AURORA22-valmiusharjoituksessa oli kuitenkin toinen ääni kellossa. Kyseessä oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhteistyönä järjestämä, kaikille Varsinais-Suomen kunnille suunnattu valmiusharjoitus, jonka tarkoituksena oli kehittää kuntien väestönsuojelua ja toimintakykyä vakavassa häiriötilanteessa.

Suunnittelija Pia Hurme Aurora22-valmiusharjoituksen pelikeskuksessa

Lue loppuun

Varaudu viisaasti, älä hamstraa överiksi – vaarallisten kemikaalien säilytyksessä oltava tarkkana

Kuohuvan maailman keskellä on jokaisen viisasta varautua mahdollisuuksiensa mukaan niin ruoan, juoman, energian kuin oman jaksamisenkin osalta. Median palstoilla sekä viranomaisten ja järjestöjen tiedotteissa ovat kotivara-aiheen alle otsikoidut artikkelit saaneet viime aikoina reippaasti huomiota.

Materian suhteen viisasta varautumista ei kannata kuitenkaan antaa mennä liiallisen hamstrauksen puolelle. Tuotteiden säilyvyys ja varastointimahdollisuuksien rajallisuus voivat asettaa niille ihan tarkoituksenmukaisiakin rajoja. Mahdottomasti ei kaikkea pidä, eikä ole aina sallittuakaan kotiinsakaan kätkeä.

Varasto, jossa erilaista tavaraa säilytyksessä

Lue loppuun

Tuntematon väestönsuojelu

Väestönsuojelusta nousee usein ensimmäisenä mieleen taloyhtiöiden väestönsuojat, joita löytyy esimerkiksi kerrostaloista häkkikellarien muodossa, tai liikuntapaikkana toimiva iso kalliosuoja. Osalle väestönsuojelu ei taas soita kelloja lainkaan. Kyseessä on kuitenkin siviiliväestön suojaamiseksi tarkoitettu laaja kokonaisuus, jota määritellään sekä pelastuslaissa (379/2011) että valmiuslaissa (1552/2011). Kokonaisturvallisuuden sanasto (2017) määrittelee väestönsuojelun seuraavasti:

”Aseellisen hyökkäyksen johdosta tapahtuva toiminta, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle”.

Lue loppuun

Mökkivara vai mökkivaara – muutama vinkki mukavaan mökkeilyyn

Suomalaiset ovat siitä poikkeuksellista kansaa, että rakastamme mökkeilyä. Suurin osa suomalaisista viettää kesällä aikaansa mökkimaisemissa. Työkiireet nollataankin mieluiten vesistön äärellä ja mökin askareita nakerrellessa. Mökkejä on moneen lähtöön aivan niin kuin meitä ihmisiäkin. Osa ihmisistä viihtyy hyvinkin primitiivisissä oloissa ja toisilla taas mökiltä löytyy samat, ellei jopa paremmat mukavuudet kuin kotoa. Mutta vaikka vietämmekin pitkiäkin aikoja mökeillä karuissakin olosuhteissa, niin mitenkäs nuo varautumisasiat mökillä? Miten te olette varautuneet siihen, kun asiat eivät menekään, niin kuin on suunniteltu? Seuraavassa muutamia olennaisia asioita, jotka kannattaa vähintään huolehtia kuntoon mökillä.

Kuvassa näkyvät taustalla mökki ja asuntovaunu ja kuvan edessä näkyy liekkejä

Lue loppuun

Henkilövaraus eli VAP

Mitä henkilövaraus eli kansanomaisesti sanottuna VAP tarkoittaa?

Lähtökohtaisesti kaikki Suomen kansalaiset ovat omalla tavallaan velvollisia osallistumaan sodan uhatessa Suomen valtion puolustamiseen. Ensisijaisesti kyseeseen tulevat mies- ja naispuoliset henkilöt, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Myös henkilön ikä ja fyysinen terveys ratkaisevat, miten hän osallistuu sodan ajan tehtäviin vai osallistuuko lainkaan.

Jos sota siis syttyisi, Puolustusvoimat suorittaisi liikekannallepanon ja kutsuisi (määräisi) reserviläisiä palvelukseensa maata puolustamaan. Suomen sodan ajan puolustuksen henkilövahvuus on tällä hetkellä n. 280 000 henkilöä. Valtion asukaslukumäärä on tällä hetkellä 5 532 333 asukasta (Tilastokeskus elokuun lopussa 2020), jolloin siviilikriisinhallinnan piiriin jää reilut 5,2 milj. ihmistä.

Siviileistä (kuten tänäkin päivänä kutsutaan niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu suoranaisesti sotatoimiin) tulee pitää huolta kaikissa olosuhteissa. Jotta siviilikriisinhallinta (väestönsuojelu) onnistuisi myös sodan aikana, tulee siihen varautua monin eri toimenpitein ja suunnitelmin. Yksi näistä tärkeistä asioista on yllämainittu VAP.

Yhteiskunnan jokaisella siviiliorganisaatiolla on velvollisuus varautua suunnitelmin poikkeusoloista ja jopa sodasta selviytymiseen. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa henkilövarausten tekemisessä sitä, että organisaation, yhteisön tai vaikkapa kriittisen infrastruktuurin yrityksen tulisi hakea oma työssään tarvittava henkilökuntansa VAP:iin. Jos yrityksen henkilöitä ei ole etukäteen vapautettu sodan ajan tehtävistä, he voivat kuulua Puolustusvoimien käyttöön sodan syttyessä eivätkä ole silloin käytettävissä omassa tärkeässä siviilityössään.

Kuvassa on armeijan ajoneuvo ja henkilöitä sen läheisyydessä.

Kuva: Mika Lehestö

Lue loppuun