Kun luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi iskee, vaikutuksista kärsivät maat voivat joutua tukeutumaan muiden solidaarisuuteen ja asianomaisen maan hallitus saattaa pyytää kansainvälistä apua. Me kaikki tiedämme näistä katastrofeista uutisten kautta, mahdollisesti olemme jopa kokeneet sellaisen itse. Olemme saattaneet lahjoittaneet rahaa avustustyöhön massiivisen maanjäristyksen tai laajaa tuhoa aiheuttaneen tsunamin jälkeen. Tällaisten laajamittaisten katastrofien seurauksena on hyvin yleistä, että kansainvälisen yhteisön tarjoama apu on hyvinkin runsasta.
Vastaanottavalla maalla on itsenäisenä valtiona aina oikeus valita ja määrittää apu, jonka se toiselta valtiolta vastaanottaa. Mikäli saapuvan avun määrä on runsasta, voi se ylikuormittaa paikallisviranomaisten resurssit ja lamauttaa maan kriittisen toimintakyvyn. Katastrofien jälkeen monet tahot haluavat kuitenkin toimia, eivätkä aina ota huomioon isäntämaan vallitsevaa tilannetta tai ole edes tietoisia olemassa olevista resursseista. Näin toimimalla aiheutetaan vain lisää ongelmia tuhoista toipuvalle kohdemaalle.

Haitin 2010 maanjäristyksen seurauksena sortunut sairaala (Hôpital Cardinal-Leger) Leoganen kaupungista. (Kuva: Mikael Mattila)