Tehkää niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen, vai…?

Nyt on elokuu, ja useimmat ovat jo pitäneet kesälomansa. Alkukesä oli viileä, ja juhannuksena sää oli monin paikoin kylmempi kuin jouluna. Heinäkuussa sää muuttui ja saimme nauttia auringosta ja lämmöstä – monien mielestä enemmän kuin riittävästi, kun taas toiset eivät saa tarpeekseen. Meillä lämpö ja kuumuus ovat työllistäneet yksiköitä useina maastopaloina, ja lisäksi lämpö vaikuttaa kielteisesti joidenkin terveyteen, mikä valitettavasti näkyy työssämme.

Kolmen kouluikäisen tytön vanhempana on aina kiintoisaa, kun koulut alkavat syksyllä. Ilma on täynnä jännitystä ja odotusta. Ensi viikolla 59 000 lasta aloittaa koulunkäyntinsä, ja lisäksi tuhannet muut jatkavat koulutyötänsä katse tiiviisti tulevaisuudessa. Silloin teillä on jälleen elämää ja liikettä.

Koulut alkavat ja kadut täyttyvät pienistä koululaisista. Olkaa tarkkana!

Koulut alkavat ja kadut täyttyvät pienistä koululaisista. Olkaa tarkkana!

Lue loppuun

Gör som jag säger och inte som jag gör, eller….?

Nu har vi kommit in i augusti och semestern och sommarlovet håller på att ta slut för de flesta. Försommaren var kall och på midsommaren var vädret på många ställen kallare än på julen. I juli ändrade vädret och vi har fått njuta av sol och värme, mer än tillräckligt tycker säkert många medan andra inte kan få nog. Hos oss har värmen och torkan sysselsatt enheterna med en hel del markbränder och tyvärr har värmen också negativa effekter på hälsan hos en del människor som dessvärre också syns i vårt arbete.

Som pappa till tre skolflickor är det alltid lika intressant då skolan börjar på hösten. Tiden är full av spänning och förväntningar. Nästa vecka börjar 59000 barn sin skolgång plus alla de tusentals övriga som fortsätter på något stadie med siktet stadigt inställt på framtiden. Det kommer att vara liv och rörelse på vägarna igen.

Skolorna börjar och gatorna är fulla av små skolbarn. Var försiktig!

Skolorna börjar och gatorna är fulla av små skolbarn. Var försiktig!

Lue loppuun

Oma apu on ensimmäisenä paikalla

Varsinais-Suomi on mielenkiintoinen alue pelastustoimen palveluiden tuottamisen näkökulmasta. Meiltä löytyy taajaan asuttuja kaupunkialueita ja niiden vastapainoksi harvaan asutut maalaismaisemat ja saaristo-olosuhteet. Tavoitteemme pelastustoimessa on, että pystymme tuottamaan avun mahdollisimman tasapuolisesti kaikkiaan vuorokauden- ja vuodenaikoina koko maakunnan alueella.

Avun tarve ei katso aikaa eikä paikkaa. Varautuminen erilaisiin onnettomuuksiin on siksi haasteellista, eikä pelastuslaitoskaan yksin kykene apua kaikissa tapauksissa paikalle välttämättä aina järjestämään, ainakaan riittävän nopeasti. Onkin tärkeää, että jokainen huolehtii osaltaan omatoimisesta varautumisesta, hallitsee alkusammutustaidot ja kykenee antamaan hätäensiapua. Näiden taitojen hankkimiseksi pelastuslaitos järjestää koulutusta ja antaa mielellään neuvoja ja vinkkejä. Nopeimmin vinkit löytyvät verkkosivuiltamme http://www.vspelastus.fi/arjenturvallisuus.

Alkusammutus on taito, jota jokaisen on hyvä harjoitella onnistuakseen tositilanteessa.

Alkusammutus on taito, jota jokaisen on hyvä harjoitella onnistuakseen tositilanteessa.

Lue loppuun

Ainoastaan muutos on varmaa, myös pelastusalalla

Pelastustoimen aluejakouudistus päättyi lähes yhtä nopeasti kuin alkoikin. Maan hallitus päätyi hakemaan pelastuslaitoksista aluejakouudistuksen sijasta miljoonasäästöjä. Ensimmäisessä esityksessä olivat mukana molemmat, sekä aluejakouudistus että säästöt, joten hiukan vähemmällä valmistelutyöllä pelastustoimessa nyt ehkä päästään. Vai päästäänkö? Olisiko aluejakouudistus ollut hyödyllinen vai ei, jää nyt arvoitukseksi. Olisivatko uudet aluejaot mahdollistaneet suurempina kokonaisuuksina taloudellisesti tehokkaammat pelastuslaitokset? Ei voida tietää. Faktaa on nyt siis vain se, että pelastuslaitoksissa haetaan taloudellisia säästöjä nykyisillä organisaatiomalleilla ja nykyisin tehtävävelvoittein.

Henkilökohtaisesti pidän hyvänä, että organisaatioiden toimintatapoja ja -malleja arvioidaan kriittisestikin säännöllisin väliajoin. Samassa yhteydessä on hyvä täsmätä myös tavoitteet ja osaaminen. Kunnollinen itsensä ”ravistelu” siitä, mitä teen ja mitä minun pitäisi tehdä sekä mitä voisin vielä senkin lisäksi tehdä, auttaisi monia organisaatioita taloudellisissa haasteissa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksellakin pyritään jatkuvaan kehitykseen. Uusia ja jo opittuja taitoja harjoitellaan säännöllisesti; kuvassa pintapelastusharjoitus. (Kuva: Jussi Leivo

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksellakin pyritään jatkuvaan kehitykseen. Uusia ja jo opittuja taitoja harjoitellaan säännöllisesti; kuvassa pintapelastusharjoitus. (Kuva: Jussi Leivo)

Lue loppuun

Perustuu tositapahtumiin

”En kehtaa millään pyytää apua, mutta… ei tässä kai muukaan auta.”

Mietin tilanteita, joissa on varmasti ollut vaikea soittaa apua. Tilanne ei ole ollut äärimmäisen vaarallinen, mutta itse en pääse pois, enkä välttämättä ihan pienellä avustuksellakaan. Miten minä tämmöiseen olen joutunut, taas kerran.

On normaali ilta, ja menen viemään lehtiä taloyhtiön jätteenkeräyspisteeseen. Sylissäni on lehtiä ja avaimet. Kävelen kohti isoa paperinkeräysastiaa ja mietin niitä näitä. Avaan roskiksen kannen ja heitän lehdet astiaan, suljen luukun ja silloin tajuan heittäneeni roskikseen myös avaimeni. Muutama kirosana ja mietin vaihtoehtoja.

Avaan kannen ja katselen sisälle roskikseen, siinähän ne näkyvät päällimmäisenä. Taitavat tosin olla noin 2 metrin syvyydessä. No enköhän nuo tuolta onnistu saamaan. Hetkeä myöhemmin avaimet ovat kädessä ja ylös en pääse millään – mitä tehdä? Odottelen hetken, ketään ei kuulu, ilta on jo pitkällä.

Tapauksen autenttisuuden testaamiseksi kävin itse kokeilemassa, miten käy könyäminen ulos paperinkeräysastiasta. Ei se onnistu.

Tapauksen autenttisuuden testaamiseksi kävin itse kokeilemassa, miten käy könyäminen ulos paperinkeräysastiasta. Ei se onnistu.

Lue loppuun