Mikko Kuustonen lauloi Aurorasta jo 90-luvulla. Syyskuussa järjestetyssä AURORA22-valmiusharjoituksessa oli kuitenkin toinen ääni kellossa. Kyseessä oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhteistyönä järjestämä, kaikille Varsinais-Suomen kunnille suunnattu valmiusharjoitus, jonka tarkoituksena oli kehittää kuntien väestönsuojelua ja toimintakykyä vakavassa häiriötilanteessa.
Tapahtumakesä on nyt kuumimmillaan. Mutta mitä löytyy esimerkiksi turvallisen festarin takaa? Turvallinen yleisötapahtuma vaatii aina hyvää suunnittelua ja yhteistyötä niin tapahtuman järjestäjien kuin eri viranomaistenkin kanssa. Viranomaiset ovat kuitenkin huomanneet korona-ajan jälkeen notkahduksen tapahtumaturvallisuudessa. Tässä blogissa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Hannu Rantanen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Harri Aaltonen keskustelevat tapahtumaturvallisuudesta.
Teemme yhteistyötä monen eri viranomaisen kanssa, aina potilaan parhaaksi. Viranomaisyhteistyötä toteutetaan niin hätäkeskuksen, kenttäjohdon, lääkärihelikopterin, sosiaalitoimen, pelastuksen, poliisin kuin päivystyksenkin kanssa.
Hätäkeskus antaa kullanarvoista tietoa kohteestamme etukäteen ja tekee riskinarvion, jonka mukaan hälytyksen kiireellisyys määräytyy. Hätäkeskus tukee toimintaamme aina vuoron ja hätäpuhelun alusta vuoron loppuun asti mahdollistamalla kommunikaation ja tiedon välittymisen sekä tarvittaessa lisäavun saannin yhdessä kenttäjohtajan kanssa.
Kenttäjohdon ja lääkärihelikopterin kanssa yhteistyö toteutuu kentällä – hätätilapotilaan luona. Kun auttavat kädet loppuvat kesken, he saapuvat paikalle tukemaan toimintaamme. Kenttäjohtaja myös huolehtii resursseista ja niiden riittävyydestä vuorossaan, jotta jokainen avuntarvitsija saa avun mahdollisimman oikea-aikaisesti.
Turvallisuus tarkoittaa, että meillä jokaisella on vapaus nauttia perusoikeuksistamme, vailla huolta rikoksista, häiriöistä tai onnettomuuksista. Turvallisuuden järkkyessä on jokaisen meistä voitava nojata yhteiskunnan palveluihin. Pelastustoimet suoritetaan, onnettomuudet tutkitaan, rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen.
Viranomaisyhteistyöllä on Suomessa pitkä historia. Sisäisen turvallisuuden parissa toimivilla viranomaisilla on yhteinen päämäärä; rikosten, tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy, sekä näihin liittyvä reagointi, toimintakyky ja toimijoiden työturvallisuus.
Yhteisharjoitus Kauppakeskus Myllyssä (Kuva: Timo Jakonen)
YHDESSÄ RAKENNETTU – NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuustapahtuma Turussa 19.–20.5.2017 – jotta hän ja kaikki muut Suomessa voisivat nukkua rauhassa.
Eri hallinnonalojen varautuminen sovitetaan yhteen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS). Strategian tavoitteena on turvata yhteiskunnan toimintakyky, säilyttää Suomen valtion itsenäisyys ja edistää kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteen saavuttamiseksi turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa. Elintärkeitä toimintoja strategiassa on listattu seitsemän: valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva, toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys. Turvallisuusstrategia on päivityksen alla ja hyväksyttäneen tämän vuoden lopulla.
Mitä sitten tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella? Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen toimintamalli, jossa yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan yhteistyössä. Turvallisuus suunnitellaan yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaisten kesken. Turvallisuus koetaankin nyt tärkeämmäksi kuin aikoihin.
