Kaupunkialueilla se apu tulee yleensä nopeasti, vaikka odottavan aika on aina pitkä. Mutta mikä on tilanne kaupunkialueiden ulkopuolella ja maaseudulla? Siellä sopimuspalokunta toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana, eli se hälytetään onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ja usein myös ainoana pelastustoimen yksikkönä. Viime aikoina olen entistä enemmän kuullut huolestuneita puheita eri sopimuspalokuntien tilanteesta. Osassa palokunnista kaikille hälytystehtäville ei riitä tarpeeksi väkeä. Moni sopimuspalokunta kaipaa parhaillaan lisää jäseniä hälytysosastoon. Syksyn tullen on monessa sopimuspalokunnassa viritetty käyntiin rekrytointikampanjoita.

Lue loppuun →

Vaikka olemmekin tietyllä tapaa yhtä isoa pelastuslaitosta niin sopimuspalokunnat ovat monille tavallisille kansalaisille varsin tuntemattomia. Tai jos jotain niistä sattuu tietämäänkin, niin käsitykset ovat yleensä kovin vanhoja. Tosin esimerkiksi mediassa puhutaan hyvin harvoin sopimuspalokunnista. Monesti uutisissa todetaan esimerkiksi, että ”pelastuslaitos esti palon leviämisen ja sammutti tulipalon”, vaikka tehtävän olisikin todellisuudessa hoitanut sopimuspalokunta. Joskus sitä on kuullut asiakkaalta, että ”ootteeks te niinku oikee palokunta vai veepeekoo?” No usein paloautoissakin lukee vain pelastuslaitos, niin kansalaiset ovat vähemmästäkin sekaisin.

Vuonna 2016 sopimuspalokunnat lähtivät Varsinais-Suomessa hälytystehtäviin 3922 kertaa, joista pelastustehtäviä oli 2583 ja ensivastetehtäviä 1339.

Lue loppuun →