Tehkää niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen, vai…?

Nyt on elokuu, ja useimmat ovat jo pitäneet kesälomansa. Alkukesä oli viileä, ja juhannuksena sää oli monin paikoin kylmempi kuin jouluna. Heinäkuussa sää muuttui ja saimme nauttia auringosta ja lämmöstä – monien mielestä enemmän kuin riittävästi, kun taas toiset eivät saa tarpeekseen. Meillä lämpö ja kuumuus ovat työllistäneet yksiköitä useina maastopaloina, ja lisäksi lämpö vaikuttaa kielteisesti joidenkin terveyteen, mikä valitettavasti näkyy työssämme.

Kolmen kouluikäisen tytön vanhempana on aina kiintoisaa, kun koulut alkavat syksyllä. Ilma on täynnä jännitystä ja odotusta. Ensi viikolla 59 000 lasta aloittaa koulunkäyntinsä, ja lisäksi tuhannet muut jatkavat koulutyötänsä katse tiiviisti tulevaisuudessa. Silloin teillä on jälleen elämää ja liikettä.

Koulut alkavat ja kadut täyttyvät pienistä koululaisista. Olkaa tarkkana!

Koulut alkavat ja kadut täyttyvät pienistä koululaisista. Olkaa tarkkana!

Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin lähes 500 rehtorilta, mikä vaikuttaa eniten koululaisten liikenneturvallisuuteen.  Suurimpina riskeinä rehtorit nostivat esiin autoilijoiden ylimielisyyden ja varomattomuuden liikenteessä erityisesti liikennesääntöjen osalta. Toisena merkittävänä riskinä pidettiin vanhempia, jotka rikkovat liikennesääntöjä koulun alueella tuodessaan lapsia kouluun. Haloo, herätkää! Miten lapset voivat pärjätä liikenteessä, jos esikuvat ovat näin kehnoja?

Onko koulun tehtävä kasvattaa lapsia vai onko se kenties poliisin hommia? Vai onko vastuu ulkoistettu jollekin muulle viranomaiselle tai organisaatiolle? Minun mielestäni päävastuu on vanhemmilla, mutta myös muut aikuiset voivat, ja heidän pitää, vaikuttaa lasten turvallisuuteen. Koulun ja viranomaisten antama opetus toimii hyvänä tukena lasten liikennekasvatukselle. Vanhempien pitää opettaa lasta liikkumaan oikein liikenteessä. On hyvä, jos vanhemmat käyvät lapsen kanssa kulkureitit läpi ja varmistavat, ettei lapsi liiku yksinään vieraissa paikoissa. Lapsen varttuessa myös hänen liikennetietoutensa kasvaa, mutta lasten turvallisuuskasvatuksen merkitys ei vähene iän myötä. Lapset matkivat aikuisten käyttäytymistä ja oppivat vanhempien tavan noudattaa liikennesääntöjä sekä käyttää turvavyötä, heijastinta ja pyöräilykypärää jokapäiväisissä tilanteissa. Samoin he oppivat vanhempien perustelut sille, miksi niin toimitaan. Erityisesti autoillessa kannattaa miettiä omaa käytöstään. Kiroiletko ratin takana, haukutko muita tiellä liikkujia tai onko sinulla raskas kaasujalka?

Liikenneonnettomuudet ovat suurin yksittäinen syy lasten tapaturmaisiin kuolemiin. Lapsille vakavia onnettomuuksia tapahtuu useimmiten heidän ylittäessään tietä, ja onnettomuudet tapahtuvat useimmiten kodin lähistöllä. 6–14-vuotiaat lapset saavat usein liikenteessä vammoja jalankulkijoina tai pyöräilijöinä. Tämänikäiset lapset kuuluvat iäkkäiden henkilöiden ohella jalankulkijoiden suurimpaan riskiryhmään koko väestössä. Pyörällä vammoja saavien suurin riskiryhmä ovat 10–14-vuotiaat lapset. Pyöräilykypärän käyttö vähenee merkittävästi tässä ikäryhmässä, kun kaverit tai vanhemmat sisarukset alkavat ajaa mopolla ja nuoremmat ovat mopossa matkustajina.

Anna meidän kaikkien toimia hyvinä esikuvina omille ja muiden lapsille noudattamalla ja kunnioittamalla liikennesääntöjä. Anna meidän herätä aamuisin viisi minuuttia varhemmin, jotta meidän ei tarvitse kiirehtiä turhaan. Anna kaikkien koulunsa aloittavien saada kouluvuodelle hyvä startti ja päästä turvallisesti kotona odottavien vanhempiensa luo.

Terveisin, Tobbe

Terveisin, Tobbe

 

 

 

 

Tutustu Tobbeen!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*