Väestönsuojelusta nousee usein ensimmäisenä mieleen taloyhtiöiden väestönsuojat, joita löytyy esimerkiksi kerrostaloista häkkikellarien muodossa, tai liikuntapaikkana toimiva iso kalliosuoja. Osalle väestönsuojelu ei taas soita kelloja lainkaan. Kyseessä on kuitenkin siviiliväestön suojaamiseksi tarkoitettu laaja kokonaisuus, jota määritellään sekä pelastuslaissa (379/2011) että valmiuslaissa (1552/2011). Kokonaisturvallisuuden sanasto (2017) määrittelee väestönsuojelun seuraavasti:
”Aseellisen hyökkäyksen johdosta tapahtuva toiminta, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle”.
Väestönsuojelu voidaan siis katsoa siviiliväestöä suojaavaksi jatkumoksi uskottavan sotilaallisen puolustuksen rinnalle ja se kohdistuu erityisesti valmiuslain (1552/2011).3§ mukaisista poikkeusoloista kahteen ensimmäiseen kohtaan – sota tai sodan uhka. Suomen puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä annetaan puolustuspoliittiset linjaukset valtioneuvoston puolustusselonteossa eduskunnalle. Vastaavasti sisäisen turvallisuuden tilaa sekä sen tavoitteita siviilivalmiudenkin osalta määritellään sisäisen turvallisuuden selonteossa.
Väestönsuojelu on osa siviilivalmiuden kokonaisuutta. Se on myös Geneven yleissopimuksen (1949) ja sen 1 lisäpöytäkirjan (1977) 61 artiklan mukaista humanitääristä toimintaa, jolloin tätä tehtävää hoitava henkilöstö nauttii aseellisissa selkkauksissa kunnioitusta ja suojelua, aivan kuten punaisen ristin alla toimiva lääkintähenkilöstökin. Samalla kyseessä on pelastustoimen säädöspohjainen tehtävä, joka tuo omat velvoitteensa pelastuslaitoksille. Pelastuslaitosten lisäksi kokonaisuutta ohjaava säädöspohja tuo erilaisia varautumisvelvoitteita muillekin toimijoille, kuten kunnille.
Väestönsuojelun toimintamalli – Uutta näkemystä väestönsuojeluun
Väestönsuojelun tärkeä rooli on jäänyt hieman taka-alalle ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella katsottiin tarpeelliseksi selvittää väestönsuojelun kokonaisuuteen kuuluvia asioita siten, että katsantokanta saataisiin hieman nykyaikaisemmaksi ja paremmin tulevaisuuden kehitystä huomioivaksi. Pelastuslaitos toteuttikin vuoden 2021 aikana Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeen (VSS-Hanke). Hanke oli osa sisäministeriön rahoittamia alueellisten kehittämishankkeiden kokonaisuutta, jonka teemana oli kansallisen väestönsuojelun toimintamallin kehittäminen. Kumppaneina hankekonsortiossa olivat Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) sekä pelastusopisto ja hanke oli kokonaisuudessaan sisäministeriön rahoittama.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden pelastuslaitosten, asiaan liittyvien hankkeiden ja muiden toimijoiden kanssa. Eräs keskeisimpiä yhteistyötahoja oli sisäministeriön suorituskykyhankkeen työpaketti 8: varautuminen ja väestönsuojelu, jonka kanssa varmistettiin samankaltaiset linjaukset sekä pyrittiin karsimaan päällekkäisen työn tekemistä. Hanke rajattiin kiireisen aikataulun vuoksi koskettamaan ainoastaan valmiuslain (1552/2011) 3§ 1. ja 2. kohdan poikkeusoloja huomioiden Geneven sopimusten mukaiset väestönsuojelun tehtävät. Näkökulmaksi nostettiin väestönsuojelu pelastuslaitosten silmin. Kantavana teemana hankkeessa oli ”normaaliolojen valmiudesta kohti poikkeusoloja” eli väestönsuojelun kokonaisuus sekä siihen varautuminen jo osana normaaliolojen valmiutta.
Laaja väestönsuojelun kokonaisuus pilkottiin erilaisiksi pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja tehtäväkokonaisuudet jaoteltiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja konsortiokumppanien kesken. Näin ollen konsortiokumppanit tuottivat runsaasti tietoa muun muassa väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvän koulutusselvityksen sekä pelastuslaitoksiin liittyvän kansalaisrajapinnan huomioinnin ja siihen liittyvän viestinnän muodossa.
Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeen toteutuksen perustaksi tuotettiin malli väestönsuojelun toimintaympäristöstä. Toimintaympäristö rakentui pelastustoimen-, sotilaallisen- ja vanhan väestönsuojelun toimintaympäristön malleja hyödyntäen, jota luodessa hyödynnettiin myös kompleksista systeemiteoriaa. Lopputuloksena syntyi malli väestönsuojelun toimintaympäristöstä, joka huomioi erilaiset ja eri tasoiset riskit ja uhat. Tämän perustan päälle rakennettiin varsinainen toimintamalli, joka muodosti hyvin laajan kokonaisuuden, tuottaen paljon johtopäätöksiä sekä 17 erilaista suositusta aina normiohjauksen muutoksista alkaen. Hankkeen tiimoilta on myös useita aiheita jatkohankkeille.
Varautuminen ja väestönsuojelu on yhteistyötä
Kun peilaa asioita muutaman vuoden taaksepäin, niin moni muukin asia on muuttunut kuin pandemiana maailman riesaksi tullut koronavirus sekä sen tuomat useat haittavaikutukset yhteiskunnan toiminnalle ja väestölle. Muu muutos näkyy esimerkiksi nyt koko ajan kiristyvässä idän ja lännen välisessä tilanteessa sekä siihen liittyvässä voimapolitiikassa. Varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät asiat näyttävät olevan yhä enemmän esillä mediassa monestakin eri juurisyystä johtuen.
Varautumisen kokonaisuudesta juuri väestönsuojelu koetaan helposti vieraaksi ja tuntemattomaksi osa-alueeksi. Vaikka se on pelastustoimen lakisääteistä tehtävää, niin väestönsuojelu ja varautuminen ovat ennen kaikkea yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Se sisältää myös kansalaisen omatoimisen varautumisen. SPEK:n 2018 tuottaman Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys -tutkimuksen mukaan ihmiset suhtautuvat kielteisesti riskeihin, mitä vähemmän he tuntevat pystyvänsä vaikuttamaan riskiin. Hallittaviksi koetut riskit nähdään myös todennäköisempinä. Siksi onkin tärkeää vahvistaa kansalaisen tunnetta omatoimisesta varautumisesta myös sellaisten riskien osalta, joihin yksilön on vaikeampi vaikuttaa.
Yksi osa kansalaisen väestönsuojelu- ja varautumiskyvykkyyksiä on myös oikean tiedon kerääminen valmiiksi esimerkiksi siitä, miten tulee toimia väestöhälyttimen soittaessa yleistä vaaramerkkiä. Lisäksi oikea tieto tulee vielä erottaa erilaisesta disinformaatiosta, mikä voi olla joskus haasteellinen tehtävä. Lisätietoa omatoimisesta varautumisesta löytyy muun muassa alla olevista linkeistä.
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mika Lehestö.
Terveisin, Mika
”Kirjoittajan työhistoria kulkee karkeasti pelastusalan, ensihoidon ja puolustusvoimien kautta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen yksikköön suunnittelijan tehtäviin. Koen varautumisen laajaksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, jonka parissa riittää varmasti aina uutta hämmästeltävää.
Harrastuksiin kuuluu eriasteinen liikkuminen keskivartalon paisumisen ja omamassan lisääntymisen hidastamiseksi. Tasoittaakseni tilannetta harrastuksiini kuuluu myös erilaisten ruokien veivaaminen leivinuunissa. Perhettä myös yhdistää kamppailuharrastus, jossa myös perheen isää on jopa ajoittain nähty treenitamineet päällä.
Omakotitalo maalla, suurperhe ja lemmikit muodostavat Bermudan kolmion, johon todistetusti katoavat ainakin aika ja varallisuus. Siksipä sen voinee luetella ensisijaiseksi harrastusmuodokseni.”
