Turun tuomiokirkossa on otettu paloturvallisuus vakavasti

Notre Damen valitettavan tapahtuman johdosta on pelastuslaitokselle tullut paljon kyselyjä, miten Suomessa ja ennen kaikkea Turussa on varauduttu, ettei vastaavaa tragediaa pääse tapahtumaan. Otimme palotarkastaja Eemu Hyvösen kanssa yhteyttä ylivahtimestari Maria Routiin sekä jo eläkkeellä olevaan Asko Etelään, joiden kanssa pääsimme tutustumaan Turun tuomiokirkon saloihin. Turun tuomiokirkko on jokaiselle turkulaiselle tuttu maamerkki. Tuomiokirkon historian alkutaipaleilla kirkko on palanut noin 20 kertaa. Suurin osa Tuomiokirkon paloista sai alkunsa salamaniskusta. Tässäkin asiassa on Tuomiokirkko ollut edelläkävijä Suomessa, asennettiinhan kirkkoon Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin vuonna 1791. Tämän jälkeen ei kirkko ole salaman sytyttämänä palanut.

Kuinka Tuomiokirkossa on sitten otettu huomioon kirkon erityinen asema ja varauduttu onnettomuuksiin? Vastaus tähän on, että erittäin hyvin. Kirkko kätkee sisäänsä paljon nykyaikaista tekniikkaa, joka ei ehkä päällepäin ole havaittavissa. Kirkkoon on asennettu kattavat palonehkäisyyn tarkoitetut järjestelmät. Sprinklerijärjestelmä aktivoituu automaattisesti havaittuaan palon, jolloin se alkaa suihkuttaa vettä alkavan palon kohdalle sekä ilmoittaa palosta hätäkeskukseen. Lisäksi kirkossa on kaksi erillistä sammutuskaasujärjestelmää, jotka hoitavat kohdesuojauksen erityistä huomiota vaativissa kohteissa. Oli ilahduttavaa huomata, että Tuomiokirkkoa suojaavien järjestelmien testauksia ja määräaikaistarkastuksia ei ollut nähty välttämättömänä pahana vaan testauksia oli suoritettu jopa enemmän kuin mitä laki vaatii.

Henkilökunnan toiminta on avainasemassa

Myöskin kirkon henkilökunnan asenne ja tietämys jäivät tutustumiskierroksella erityisen positiivisesti mieleen. Onhan henkilökunta juuri se tärkein osa, jonka toiminta voi estää onnettomuuden joko kokonaan tai rajoittaa vahingot mahdollisemman pieniksi. Hyvin monesti palotarkastuksilla on törmännyt asenteeseen, että palotarkastus nähdään pakollisena pahana tai kiusantekona, jossa pyritään etsimään virheitä. Palotarkastusta voisikin mielestäni verrata auton katsastukseen. Katsastuksessa voidaan tarkastaa auto ja todeta ajoneuvon senhetkinen kunto sekä antaa määräykset turvallisuuden kannalta tärkeiden vikojen korjaamiseksi. Kuski on kuitenkin se, joka voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, onko auto turvallinen katsastusten välilläkin. Olikin virkistävää huomata, että Tuomiokirkon henkilökunta on työlleen omistautunutta ja hyvin perillä kirkon turvallisuusasioista.

Tuomiokirkossa on tehty viimeksi suuri remontti 70-luvulla, jolloin tehtiin myöskin kattavia parannuksia kirkon paloturvallisuuteen. Kirkon katosta löytyy muun muassa valtava määrä muotoonommeltuja palosuojakankaasta tehtyjä suojuksia, joilla on suojattu katon herkimmät rakenteet. Samaisen remontin yhteydessä on kirkkotorni jaettu palo-osastoihin, joiden tarkoitus on hidastaa mahdollisen tulipalon etenemistä ja mahdollistaa tulipalon nopea sammutus. Lisäksi kellotorniin on lisätty palokunnalle kuivanousu*, joka mahdollistaa nopean vedensaannin korkealle torniin. Kellotornissa ja muuallakin kirkon kattorakenteissa on lisäksi huomattavan monta pikapalopostia, jotka omalta osaltaan mahdollistavat alkavan palon nopean sammuttamisen.

Kirkon henkilökunta ja pelastuslaitos ovat yhdessä varautuneet paloon

Kiivetessämme kellotorniin kiinnitin palotarkastajana huomiota siihen, että Tuomiokirkossa on todellakin otettu paloturvallisuus vakavasti. Jokainen palo-ovi oli suljettu. Alkusammutuskalustoa oli runsaasti ja esimerkiksi kellotorniin kiivetessä huomasin ainakin yhdeksän eri kylttiä, joissa kiellettiin tulenkäyttö tai opastettiin kirkosta löytyvien sammutuskaluston käyttöä. Kellotornista löytyi myöskin pelastuslaitoksen paikalle tuomia letkukehikkoja. Letkujen sijoittelu ja etukäteen kirkon sokkeloiseen kattorakenteisiin tutustuminen ovat myös tärkeä osa pelastuslaitoksen varautumista onnettomuuden välttämiseksi. Kellotornin korkeudesta johtuvista haasteista ja erityispiirteistä johtuen pelastuslaitoksen yksiköt käyvät säännöllisesti tutustumassa kirkon monimutkaiseen rakenteeseen, kirkon erityispiirteisiin sekä pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettujen laitteiden toimintaan. Näin varmistetaan, että jos onnettomuus sattuu on pelastuslaitoksella nopeasti valmius aloittaa sammutustyöt.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Turun tuomiokirkossa on asiat hyvin. Hyvin monella pieneltä tuntuvalla asialla on pyritty vaikuttamaan siihen, että jos jotain tapahtuu, onnettomuus jää vain pieneksi. Onnettomuutta voisikin ajatella eräänlaisena ketjuna, jossa pieneltä tuntuvat asiat aiheuttavat ketjureaktion, jonka lopputulos voi olla joko suuronnettomuus tai sitten vain pieni läheltä piti -tilanne. Tuomiokirkon henkilökunta on pyrkinyt poistamaan kaikki mahdolliset riskit, mitä voidaan poistaa, ettei onnettomuuksia tapahdu. Henkilökunta ja pelastuslaitos yhdessä taas ovat tehneet suunnitelmia, miten toimia epätodennäköisen onnettomuuden iskiessä. Näin riskit on pyritty minimoimaan koko ketjun matkalla ja turvaamaan, että myöskin tulevat turkulaissukupolvet pääsevät ihastelemaan Tuomiokirkon historiallisia tiloja.

* Kuivanousujohdon muodostaa putkijohto, jonka alapäässä on liitin palokuntien pumppukalustoa varten. Yläpäässä sekä eri kerrostasanteilla on käyttöventtiili ja liitin paloletkun liittämistä ja käyttämistä varten.

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa palotarkastajamme Jarkko Jääskeläinen.

Terveisin, Jarkko

”Toimin palotarkastajana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ja täytyy sanoa, että työ on erittäin mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Saa tutustua joka päivä uusiin asioihin ja ihmisiin. Ikää mittarissa 37 on vuotta. Joskus puolipakolla pohjoisesta Turkuun siirtynyt savolainen. Harrastuksia olisi enemmän kuin aikaa niitä toteuttaa. Tärkeimpinä mainittakoon rintamamiestalon ikuisuusremontti, VPK-toiminta ja kaikenlainen eräjormailu. Lomalla monesti löytää itsensä jostain metsiköstä joko kahden lapseni kanssa tai itsekseen. Tee-se-itse henkisyys vahvasti läsnä kaikessa tekemisessä. Pihassa onkin monenlaista keskeneräistä projektia ja ”melkein” valmista viritelmää.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.