Turvallinen koulu on kaikkien toivomus

Mitä kaikkia asioita kuuluu siihen, että meidän pienet vesselit voivat ilman ylimääräisiä huolia aloittaa koulutien, joka nykyään taitaa kestää ihan hautaan asti? Asiaan perehtymätön voisi luulla, että eiköhän se riitä, että opettajat osaavat omat ammattialan tehtävät. Hoitavat tunnit toisensa perään samoilla kalvoilla kuin viimevuonnakin ja oppilaat vain tulevat ja menevät, vaihtuvat ja kasvavat.

Itse en ole opetusalan ammattilainen, mutta sen mitä olen mm. palotarkastusten tai kouluturvallisuushankkeen tiimoilta ollut opettajien ja koulujen kanssa tekemisissä, voin sanoa, että opetustoiminta on muuttanut muotoaan. Opetustoimintaa on monipuolistettu ja mahdollistettu varsin paljon. Ulkopuolisena tuntuu, että vain mielikuvitus on tässä rajana tai ehkä mielikuvituksen puute estää hakemaan toiminnalle rajoja.

Pelastuslaitos käynnisti vuonna 2014 VarTu-hankkeen, jonka tavoitteena on luoda jokaiseen alueen kouluun turvallinen oppimisympäristö. Pelastuslaitos kouluttaa koulujen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kuva syksyn 2015 koulutuksesta.

Kun opetussuunnitelma muuttuu, muuttuvatko tilat?

Nykyään on vielä paljon käytössä vanhoja kunnon kouluja, joissa ei ole sisäilmaongelmia ja joita on ajan saatossa remontoitu tai paremminkin ylläpidetty siten, että toimintaa voidaan jatkaa. Tilat ja tilasuunnittelu ovat menneiden vuosikymmenien suunnittelua ja sen ajan toimintatarpeiden vaatimukset täyttäviä. Oikeastaan vasta viime vuosina on alettu enemmän kiinnittää huomiota koulujen rakenteellisen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. Viime vuosina kouluissa ovat yleistyneet myös erilaiset valvontalaitteet kuten kameravalvonta ja paloilmoitinlaitteistot.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on vuonna 2015 julkaissut monenlaisia suosituksia kouluturvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomaisena voin tyytyväisenä todeta, että työryhmä on löytänyt todella hyviä tekijöitä rakenteellista turvallisuutta parantamaan. Selvityksessä on mm. mainittu palovaroitin tai paloilmoitinjärjestelmien rakentamiset kaikkiin oppilaitoksiin, akkuvarmennetut kuulutusjärjestelmät, opetustilojen välillä reittiovia, ensimmäisessä kerroksessa avattavia ikkunoita ja vaatteiden säilyttämiselle vaatekaapit tai erilliset vaatehuoneet. Työryhmän selvityksessä on asioita myös turvallisuuskulttuurin parantamiseksi.

Tutustu opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän selvitykseen

VarTu-koulutuksissa käydään läpi koulun turvallisuusasioita monelta kantilta. Tässä tutustutaan pikapalopostiin. Kuva kevään 2015 koulutuksesta.

Turvallisuuskulttuuri luodaan yhteispelillä

Rakenteellinen turvallisuus on turvallisuuden pohja, jolle voidaan rakentaa parempaa turvallisuuskulttuuria. Turvallisuuskulttuurin rakentaminen oppilaitoksiin onkin jo toinen asia. Mikään rakenteellinen turvallisuustekijä ei estä onnettomuutta syntymästä ja esimerkiksi laitteet eivät välttämättä toimi, mikäli käyttäjä on laiminlyönyt huollon tai oikean tyyppisen käytön. Käyttäjä voi vaikuttaa mm. palo-ovien kiinnipitämiseen, talvivaatteiden säilytykseen käytävillä/kaapeissa/vaatehuoneissa, ovien lukituksiin, poistumisteiden esteettömyyteen, pelastustoimen laitteiden toimintaan ja ylläpitoon.

Turvallisuuskulttuurin yhtenä mittarina voidaan pitää oppilaitoksen (opettajat, oppilaat, iltakäyttäjät, keittiöhenkilökunta jne..) suhtautumista edellä mainittujen asioiden kunnossapitämiseen. Turvallisuuskulttuuri on myös paljon muuta. Miten koulussa suhtaudutaan arkipäivän riskitekijöihin, niiden tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn, seurantaan ja ohjeistuksiin (ja ohjeistuksien noudattamiseen)? Koetaanko koulussa, että turvallisuus on kaikkien asia?

Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa oman ja koulun turvallisuuteen. Usein kouluissa ajatellaan, että turvallisuuden ylläpitäminen on opettajien vastuulla. Näin se varmaan pitkälti onkin. Haaste olisikin saada oppilaat mukaan tekemään turvallisuustekoja ja raportoimaan turvallisuuspoikkeamista. Tätä kautta oppilaille opetettaisiin turvallisuusasioita, joita he voisivat hyödyntää jatkossa työpaikoilla ja kotona. Turvallisuusasiat ovat yleensä pienehköjä, eivätkä vaadi suuria investointeja: ”Avaanpa tai pyydän avaamaan tämän lukituksen tästä ovesta niin, että pääsen tarvittaessa sisältä ulos.”

VarTu-koulutusten aiheet vaihtelevat ja koulutuksiin osallistvat koulujen turvallisuusvataavat voivat myös ehdottaa aiheita. Syksyllä 2016 VarTu-koulutusten pääaiheena oli liikenneturvallisuus. Aiheesta kertoi blogissammekin tutuksi tullut Liikenneturvan Tapio Heiskanen.

Turvallisuusasiat tiedostetaan nykyään jo hyvin

Turvallisuusasioista tiedetään nykyään selvästi enemmän, turvallisuutta pohditaan eri näkökulmista ja hyvää tahtoa löytyy. Oppilaitokset harjoittelevat paljon poistumista ulos. Joku voisi tässä kohdassa sanoa, että oppilaathan poistuvat joka tunti ulos. Poistumisharjoitus on kuitenkin hieman erilainen ja sisältää omia haasteitaan. Poistumisharjoituksiin lisätään haastetta esimerkiksi pyytämällä oppilaita piiloutumaan rakennuksessa. Opettajien tehtävänä on varmistaa, että kaikki oppilaat ovat poistuneet koulusta, jotta rehtori pystyy selkä suorana, ääni vapisematta, kertomaan pelastustoiminnan johtajalle, että koulu on tyhjä.

Nykyään kiinnitetään paljon enemmän huomiota sisälle suojautumiseen. Miten päästään ulkoa sisälle ripeästi, miten suojaudutaan ja lukittaudutaan luokkatilaan. Uhkaavan henkilön tulemista koulun tiloihin on ennalta pohdittu ja sitä miten tilanteessa toimitaan. Tämän tyyppistä riskitekijää ei siinä määrin aikaisemmin ole pohdittu.

Ihannetilanteessa oppilaitoksessa on valittu turvallisuusvastaava tai turvallisuusvastaavalla on oma turvallisuustiiminsä, joka koostuu eri viranomaisista. Turvallisuusasioita mietitään kaikessa koulun toiminnassa. Laaditaan laajempia pelastussuunnitelmia, joista myös muut voivat ottaa esimerkkiä. Laaditaan koulun omia turvallisuusselvityksiä.

Koulutustilaisuuksissa turvallisuusaiheita käydään läpsi myös muiden kuin pelastusviranomaisten näkökulmasta. Aktiivisesti mukana on ollut esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitos. Kuva syksyltä 2015.

Turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän pohdinnoissa on paljon hyviä turvallisuutta parantavia tekijöitä. Näitä kannattaisi kuntien ja koulujen laittaa toteutukseen, koska suurimmasta osasta niistä selviää rahalla.

Se mistä ei selviä rahalla, on turvallisuuskulttuurin rakentaminen. Sitä kun ei voi rahalla ostaa. Turvallisuuskulttuuri pitää itse luoda ja se vaatii pitkäjänteistä työtä. Suurimpana haasteena tässä on saada oppilaat aidosti mukaan turvallisuutta parantamaan tai ainakin havainnoimaan turvallisuuspuutteita.

Turvallisuuspuutteiden havainnointi edellyttää oppilaan kouluttamista turvallisuusasioihin. Koulun turvallisuusvastaava ei pysty yksinään tätä tekemään, vaan edellytyksenä on kouluttaa koulun kaikki opettajat havainnoimaan turvallisuuspuutteita ja opettamaan asiaa edelleen myös oppilaille.

Turvallisuusvastaavalle pitää suoda aikaa tehdä turvallisuustyötä ja kouluttautua, mikä edellyttää, että myös koulun rehtorin on oltava mukana turvallisuutta parantamassa. Vaikka koulun kiinteistö on vanha, eikä siinä ole sellaisia turvallisuustekijöitä kuin toivon tulevaisuuden koulussa olevan, voi hyvällä turvallisuuskulttuurilla korjata paljon. Rakenteellisen turvallisuuden puutteita voi paikata sopeutumalla tilanteeseen, tiedostamalla riskejä ja pyrkimällä omalla toiminnallaan minimoimaan niitä.

VarTu-hankkeessa parannetaan koulujen turvallisuutta

VarTu on varsinaissuomalainen kouluturvallisuushanke, jossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kumppaneina toimivat maakunnan peruskoulut. Pelastuslaitos on pyytänyt kouluja liittymään pelastuslaitoksen kumppaneiksi ja pyrkinyt omalla aktiivisella toiminnallaan tukemaan kouluja turvallisuustyön edistämisessä ja turvallisuusvastaavien verkostoitumisessa. Pelastuslaitos on järjestänyt vuodesta 2014 saakka peruskoulujen turvallisuusvastaaville koulutustilaisuuksia erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista.

VarTun tavoitteena on viedä turvallisuuskulttuuria myös koulujen kautta oppilaiden kotiin. Koulutustilaisuuksissa on aktiivisesti ollut mukana myös Lounais-Suomen poliisilaitos. Koulutustilaisuuksista saatu palaute on ollut erittäin hyvää ja tuntuu, että tämän tyyppisiä koulutustilaisuuksia ovat koulut odottaneet. Seuraavat VarTu-koulutuspäivät ovat kohta ovella,  28.–30.3.2017.

Kevään 2017 koulutuspäivien aiheina ovat kulttuurien väliset eroavaisuudet, rakenteellinen paloturvallisuus ja radikalisoituminen. Osallistujilla on myös mahdollisuus osallistua pelastuslaitoksen tarjoamaan alkusammutuskoulutukseen ja tutustua pelastuslaitoksen paloautokalustoon.

Lue lisää VarTu-hankkeesta:

Blogissamme vilahtelee myös vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa pelastuslaitoksemme riskienhallintapäällikkö Petri Tassila.

Terveisin, Petri

”Olen 40-vuotias, ainakin mieleltäni, nuorimies, aviomies ja kolmen nuoren ja nuorehkon muksun isä. Vapaa-aika kuluu pitkälti arkea tehdessä. Kunnosta yritän pitää huolta pääasiassa työmatkat polkemalla ja joskus kuntosalilla, kun aikaa löytyy. Kuuntelen myös jonkin verran hyvää musiikkia, käyn elokuvissa, joskus teatterissa.  Viime vuodet ovat kuluneet aika paljon remontoidessa ja nikkaroidessa. Ensi kesäksi olisi tiedossa talon maalaamista ja ehkä etuterassin tekoa. Varsin vähän on ehditty esimerkiksi vesille veneilemään, mutta ehkä tulevina kesinä.

Koulutustaustani on tekniikan alalta. Palokuntaan tulin 2004 palotarkastajan tehtäviin. Tuolloin palokunnassa oli merkittäviä muutoksia (alueellistaminen) tai itse asiassa muutokset olivat jo tehty ja tarvittiin työmiehiä tarkastustoimintaan. Palotarkastajan työ on hyvin itsenäistä ja myös kehittyvää: voi luoda itse oman työkalenterinsa koko vuoden ajalle, pääsee tutustumaan uusiin paikkoihin, uusiin ihmisiin ja työssä on vaihtelevuutta, haastavuutta, vastuuta ja osaamisalueen olisi hyvä olla laajahko. Pelastuslaitoksella on kentällä hyvä maine ja turvallisuusasiat otetaan pääasiassa positiivisesti vastaan.

Jos työkavereilta kysyy millainen olen, niin varmaan ensimmäisenä tulee vastaus, että hieman perso makealle, munkit tuplasokerilla kiitos.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.