Työhyvinvointi on potilasturvallisuutta

Työhyvinvointi rakentuu monesta palasta ja muodostaa hyvin vahvan, suuren kokonaisuuden. Työssään hyvin jaksava ihminen tekee työnsä turvallisesti ja tuottavasti, on motivoitunut ja kokee työnsä mielekkäänä, palkitsevana ja omaa osaamistaan vastaavana. Työhyvinvointia kehittävät työntekijän kanssa osaltaan työnantaja, työterveyshuolto, luottamusmiehet ja työsuojeluhenkilöstö.

Mutta ne palat, jotka kokonaisuuden muodostavat, ovat työhyvinvoinnin ydin. Jotta ydin pysyy kasassa, on hyvä ennaltaehkäistä ongelmia huomioimalla työkavereita ja omaa jaksamista. ”Mitä kuuluu?” on suuri kysymys, ja vastauksen kuuntelemiseen kannattaa käyttää hetki aikaa. Se voi olla yllättävän usein ratkaiseva palikka työhyvinvoinnin kannalta.

Kesälomien päättyessä tavoitteena on palata levänneenä ja valmiina kohtaamaan arki. Mikäli ajatuskin töihin paluusta ahdistaa, kannattaa pohtia syitä ahdistuksen taustalla ja tarvittaessa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, missä pääsee luottamuksellisesti keskustelemaan asiasta. Asioiden kanssa ei kannata sinnitellä yksin, kun apuakin on saatavilla.

Vuorotyö, kuormittavuus ja väkivallan uhka työhyvinvoinnin haasteina

Työhyvinvointia sosiaali- ja terveysalalla kuormittavat eniten vuorotyö, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä väkivalta ja sen uhka. Vuorotyö on helpompaa keholle ja mielelle, kun se on jaksotettu oikein. Ensihoidossa teemme vuoromme tietyssä rytmissä, mikä tukee palautumista ja mahdollistaa jaksamisen pitkissä työvuoroissa.

Fyysisen kuormittavuuden osalta työhyvinvointiamme tuetaan muun muassa ergonomiakoulutuksilla ja mahdollisuudella käyttää asemien kuntosaleja. Ergonomisella toiminnalla suojaamme sekä itseämme että potilasta. Ergonominen toiminta on parhaimmillaan työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä vaatii itseltämme sitoutumista ergonomian toteutukseen ja työkyvyn ylläpitoon.

Kehon kunnossapitoon vaaditaan myös elämänhallinnan työkaluja, tietynlaista itsensä johtamista ja motivaatiota. Ihminen tarvitsee tarpeeksi unta ja hyvää ravintoa jaksaakseen. Liikunta ja aktiivisuus rytmittävät päivää osana arkea ja tukevat jaksamista. Hyvä uni takaa palautumisen myös mielelle ja ylläpitää terveyttä. Sairaana töihin ei pidä mennä, sillä se pidentää omaa toipumista ja on riski potilasturvallisuudelle.

Henkistä kuormittavuutta voimme purkaa työparin ja työkavereiden lisäksi aina esimiehen kanssa ja tarvittaessa pidämme erillisiä purkukeskusteluja kuormittavista tilanteista. Kun mieli ja keho voivat hyvin, on jo kaksi isoa palikkaa työhyvinvoinnissa kunnossa. Mielen palautumiseen ja toimintakykyyn kiinnitetään huomiota työnantajan taholta esimerkiksi virkistyspäivien kautta. Ensihoidossa työporukka on yhdessä pitkiä aikoja ja yhteistyön tulisi olla saumatonta. Tämä näkyy usein myös vapaa-ajalla porukan järjestäessä yhteistä aktiviteettia ja edistäessä näin työhyvinvointia. Hyvässä porukassa on mukava tehdä töitä, ja avoimuudella ja hyvällä fiiliksellä pääsee pitkälle.

Potilastyössä tarvitaan vastavuoroista arvostusta

Fyysinen ja henkinen väkivalta koetaan usein sosiaalisessa mediassa osana työtämme. Näin ei kuitenkaan ole, eikä väkivalta ole koskaan millään tasolla hyväksyttävää. Arvostamme jokaista tapaamaamme ihmistä ja odotamme vastavuoroisesti heiltä tietynlaista arvostusta ammattikuntaamme kohtaan. Hoidosta potilas voi aina kieltäytyä, mutta haukkumista ja fyysistä kiinni käymistä ei missään tilanteessa tule hyväksyä. Teemme kyseisistä tilanteista aina ilmoituksen esimiehellemme. Fyysinen ja henkinen väkivalta myös loukkaa oikeutta omaan itseemme, ja siitä toipuminen voi olla pahimmillaan pitkä ja hidas prosessi, joka voi jopa viedä työkyvyn.

Käsiteltävät lakialoitteet eivät tuo suoraa turvaa työhömme. Työnantajan on mahdotonta ennaltaehkäistä jokainen tilanne. Se, joka siihen kykenee, on potilas itse ja hänen ympäristönsä. Antamalla työrauhan ja käyttäytymällä asiallisesti puolin ja toisin saamme mahdollisuuden toteuttaa ensihoitoa ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Työhyvinvointi on myös potilasturvallisuutta. Tee meille työhyvinvointia, älä riko hoitajaasi.

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa ensihoidossa kesätyöntekijänä toimiva Ida Pennanen.

Terveisin, Ida

”Olen hitusen alle 30-vuotias turkulainen ensihoitaja, äiti pienelle koululaiselle ja päiväkotilaiselle sekä kahden kissavanhuksen palvelija. Valmistuin 2009 lähihoitajaksi suuntautuen ensihoitoon ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, astuin ensihoitaja AMK:n (kesällä yllättävänkin lämpöisiin) saappaisiin. Kenttätyön ja ihmisten kohtaamisen lisäksi työn kipinä on ensihoidon kehittäminen. Vapaa-aika kuluu luonnossa, kirjojen parissa ja palapelejä tehden”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.