Varautuminen koskee kaikkia kunnasta kansalaiseen

Varautuminen on huolehtimista onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä. Se on myös valmistautumista tehtävien hoitamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvat lisäksi tilanteiden edellyttämät poikkeavat toimenpiteet sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista toipuminen. Varautumisen tavoitteena on taata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot erilaisissa tilanteissa.

Varautuminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimijoita kunnista kansalaiseen. Kansalaisen oma varautuminen on yhteiskunnan ongelmatilanteissa yhtä arvokasta kuin esimerkiksi yrityksen tai kunnan tekemä valmiussuunnittelu. Suunnittelu mahdollistaa erilaisten häiriötilanteiden ennakoinnin, auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaammin sekä tukee tilanteesta selviytymistä ja siitä toipumista. Valmiussuunnitteluun on myös säädöspohjainen velvoite.

Valmiussuunnitelma vaatii jatkuvaa päivittämistä

Varsinainen valmiussuunnitelma, esimerkiksi kunnissa, on yleensä laaja-alainen suunnitelma, joka varautumisnäkökulman lisäksi kokoaa muut suunnitelmat yhteen. Koska suunnitelmasta tulee helposti useiden suunnitelmien cocktail, on mielekästä nimetä esimerkiksi kullekin toiminnolle tai toimialueelle vastuuhenkilö, joka huolehtii oman osionsa ajantasaisuudesta. Laajuutensa vuoksi valmiussuunnitelma edellyttääkin jatkuvaa päivittämistä, jotta se pysyisi ajan tasalla. Päivitystarvetta aiheuttavat esimerkiksi toiminnan ja ohjaavan säädöspohjan muutokset, henkilöstön vaihtuvuus ja teknologian kehittyminen. Toisaalta aktiivinen ylläpitopäivittäminen säästää isommalta vaivalta verrattuna siihen, että suunnitelmassa havaitaan vuosien tauon jälkeen olevan pelkkää päivitettävää.

Valmiussuunnittelu rakentuu arjen toiminnoille. Kun normaalitilanteissa riittävät resurssit on suunniteltu, niistä ja tarvittavista lisäresursseista tehdään suunnitelma normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä tarvittaessa poikkeusoloihin. Suunnitteluun sisältyy myös useiden viranomaisten ja yhteistyökumppanien roolin selvittäminen sekä omien toimintojen priorisointi. Mitkä ovat välttämättömiä ja esimerkiksi kunnan toiminnan kannalta elintärkeitä toimintoja? Entä mitkä toiminnot tai niiden osa-alueet on pakko jättää normaalia pienemmälle huomiolle esimerkiksi tilanteen pitkittyessä?

Tarve tarkastella valmiussuunnitelmaa nousee joskus esiin vasta häiriö- tai onnettomuustilanteiden jälkeen, kun havahdutaan suunnitelmien ja toimintaohjeiden tarpeeseen. Aktiivisesti päivittyvään ja toimivaan valmiussuunnitelmaan kuuluukin oleellisesti myös sen viestiminen henkilöstölle, etenkin niille tahoille, joilta edellytetään suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Kaikkeen ei voi valmistautua, mutta mitä enemmän on valmistauduttu haastaviin tilanteisiin, sitä helpompaa on kohdata niitä.

Suunnitelman toimivuutta testataan harjoituksin

Valmiussuunnitelmaa on hyvä myös harjoitella. Harjoituksen laajuutta voidaan muokata tarpeen mukaan alkaen muutaman tunnin harjoituksesta palautteineen, jolloin testataan suunnitelman jonkun tai joidenkin osioiden toimivuutta todenmukaiseksi kuvatussa tilanteessa. Harjoittelun ei siis aina tarvitse olla spektaakkelimainen tapahtuma, joka sitoo eri toimijoita pitkäkestoisesti, joskin niillekin on paikkansa.

Harjoittelussa tulisi huomioida myös tilanteesta toipuminen ja arvioida kauanko vie aikaa, että arjen toiminnot sujuvat normaalisti. Sotilastermeillä kuvattuna puhuttaisiin taistelukyvyn palauttamisesta. Samalla tavoin pitää toipumisprosessi huomioida arkeen palatessa. Jos ja kun harjoittelussa nousee esiin tarpeita muokata ja päivittää valmiussuunnitelmaa sekä toimintamalleja, on tämä jo yksi iso palaute harjoituksen onnistumisesta.

Pelastuslaitokset tukevat kuntia valmiussuunnittelussa ja varautumisasioissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on tehty muutoksia varautumisen alueelliseen jakoon ja kuntien yhteyshenkilöiden osalta. Muutoksen tarkoituksena on edelleen varmistaa kunnille annettavan tuen osalta oma yhteyshenkilö, mikä sujuvoittaa asiointia. Samalla madalletaan kynnystä yhteydenpitoon varautumisasioissa.

Me olemme kuntia ja kuntalaisia varten.

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Mika Lehestö.

Terveisin, Mika

”Kirjoittajan työhistoria kulkee karkeasti pelastusalan, ensihoidon ja puolustusvoimien kautta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen yksikköön suunnittelijan tehtäviin. Koen varautumisen laajaksi ja mielenkiintoiseksi aiheeksi, jonka parissa riittää varmasti aina uutta hämmästeltävää.

Harrastuksiin kuuluu eriasteinen liikkuminen keskivartalon paisumisen ja omamassan lisääntymisen hidastamiseksi. Tasoittaakseni tilannetta harrastuksiini kuuluu myös erilaisten ruokien veivaaminen leivinuunissa. Perhettä myös yhdistää kamppailuharrastus, jossa myös perheen isää on jopa ajoittain nähty treenitamineet päällä.

Omakotitalo maalla, suurperhe ja lemmikit muodostavat Bermudan kolmion, johon todistetusti katoavat ainakin aika ja varallisuus. Siksipä sen voinee luetella ensisijaiseksi harrastusmuodokseni.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ERROR: si-captcha.php plugin says GD image support not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why GD image support is not enabled for PHP.

ERROR: si-captcha.php plugin says imagepng function not detected in PHP!

Contact your web host and ask them why imagepng function is not enabled for PHP.