Varautumisen tilannekatsaus

Yhteiskunnan varautuminen

Sisäministeriö on julkaissut uuden, vielä ”lämpimän” kolmevuotisen kansallisen riskianalyysin 2018 (2019-2021).

Lyhyesti kiteytettynä pääkohdat riskeistä ovat pysyneet kutakuinkin samoina kuin aikaisempinakin vuosina.

Julkisuudessa olemme kuulleet, miten sodan uhka tai jopa sotatila on nostettu esiin. Seikka juontanee siitä, että uudessa analyysissä käsitellään riskejä analyyttisesti eri tavoin kuin aikaisemmin. Tarkoitus on pyrkiä arvioimaan, mihin suuntaan painopisteitä eri skenaarioissa suunnataan. Nyt ”nousussa” olevia seuranta-alueita ovat poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, informaatiovaikuttaminen, vesihuollon häiriöt sekä viisi muuta.

Suomen tämänhetkinen tilanne sotilaspoliittisesti on kuitenkin rauhallinen eikä ihmisten tarvitse olla huolissaan sodasta tai sen uhkasta. Onnettomuus tai pidempikestoinen häiriötilanne sen sijaan voi tapahtua milloin tahansa, ja siksi on hyvä miettiä varautumista kaikkeen mahdolliseen ennakolta.

Jäätyvä 2019 -harjoituksessa teemana oli pitkäaikainen sähkökatkos. Kuva: Heikki Niemi

Varautumisen kannalta kriittisin tilanne on silloin, jos Suomeen tai sen määrättyyn osaan joudutaan määräämään poikkeusolot.

Tilanteen voi laukaista esimerkiksi erittäin vakava säteilyonnettomuus Suomessa tai sen lähialueella, erityisen laaja ja hallitsematon tartuntatautiepidemia, sodan uhka tai sota. Myös muut laajat suuronnettomuudet ja niihin verrattavat tilanteet voivat laukaista poikkeusolot.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että poikkeustila voidaan joutua julistamaan silloin, kun viranomaiset eivät suoriudu tehtävistään normaaleilla resursseillaan eikä normaaliajan lainsäädäntö anna riittävästi toimivaltuuksia.

Poikkeusolot mahdollistavat valmiuslain ja puolustustilalain käyttöönottamisen. Lakien myötävaikutuksella viranomaiset saavat lisävaltuuksia, joilla tehtävät tulevat suoritetuiksi.

Poikkeusolot tulevat voimaan, kun valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa tekee päätöksen siitä. Poikkeusolot ovat määräaikaisia, jos ei toisin päätetä.

Sote ja/tai maakunta tulee, vai tuleeko sittenkään?

Valtakunnassa on tempoiltu välillä kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin suunniteltaessa sote- tai maakuntauudistusta.

Pelastuslaitoksen varautumisen osalta se on tarkoittanut viimeisten kahden vuoden aikana melkoista työmäärää, kun olemme pohtineet näihin kahteen asiaan liittyvää varautumisen koordinaatiota. Asian tiimoilta on perustettu työryhmiä ja useita henkilöitä on siirtynyt osin oman työn ohella tai jopa kokonaan uusien, mahdollisesti tulevien organisaatioiden suunnittelutyöhön.

Maaliskuun puolenvälin tienoilla olemme viisaampia, kun valtiovallan tulisi tehdä linjauksia tulevaisuuden suhteen. Niin tai näin, olemme jo nyt tehneet paljon yhteistyötä Varsinais-Suomen soten ja maakunnan yhteistyöviranomaisten kanssa. Paljon on saatu suunnitelmia aikaiseksi. Ne kuitenkin konkretisoituvat vasta, jos ja kun sote-uudistus saadaan valmiiksi. Varmaa on kuitenkin se, että paluuta vanhaan ei ole vaan nyt laadittuja suunnitelmia sekä visioita tullaan hyödyntämään jatkossa yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jos kriisi uhkaa tai sota alkaa

Ruotsin kansallinen turvallisuusviranomainen (MSB) on laatinut ja jakanut jokaiseen kotitalouteen oppaan kansalaisilleen. Oppaassa kerrotaan, miten ihmisten tulisi menetellä erilaisissa kriisitilanteissa.

Suomalaisia ei ole lähdetty opastamaan kädestä pitäen, miten kriisitilanteissa tulisi toimia.

Käsitykseni mukaan valistusta varautumiseen on saatavilla riittävästi, jolloin myös kriisitietoisuus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Pelastuslaitoksen omilta verkkosivuilta löytyy vastaavia ohjeita. Suomalaisilta verkkosivuilta, kuten esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) löytyy riittävästi samoja ohjeita kuin Ruotsin julkaistussa versiossa.

Käytännössä lähes kaikki Ruotsia koskevat toiminnot toimivat toki myös Suomen vastaavissa olosuhteissa.

Kannattaa lisäksi tutustua tri. Pekka Visurin kirjoittamaan väestönsuojeluopukseen Suomen väestönsuojelun kehittäminen.

Yhteiskunnan varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Yhteiskunnan eri organisaatioilla ja yrityksillä on pelastuslain ja valmiuslain nojalla velvoite varautua myös poikkeusoloihin. Varautumisella tarkoitetaan, että suunnitellaan tilanteet vastaamaan normaaliaikana tapahtuviin suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin sekä niistä selviämiseen.

Kun perusajatus ja suunnitelma toimii normaalioloissa, pystytään paremmin toimimaan myös poikkeusoloissa kohdentamalla resurssit oikeisiin kohtiin oikea aikaisesti.

Ihmisten omatoiminen varautuminen

Kevyen tutkimuksen mukaan on hieman huolestuttavaa, että esimerkiksi nuoret eivät hahmota, miten tulisi toimia vaikkapa pitkäkestoisen sähkökatkon aikana. Googleen tai muihin hakukoneisiin ei välttämättä pääse katkon aikana eikä tietokoneelta saa tietoa silloin kun sitä eniten tarvitsisi.

Kansalaisten tulisi varautua siihen, että he tulevat toimeen häiriötilanteissa, joissa esimerkiksi ruoasta, vedestä tai lämmöstä on pidempiaikaista pulaa. Tulisi siis varautua kotivaralla sekä huolehtia, että voi noutaa juomavettä tarvittaessa (ämpäreillä, suljettavilla astioilla yms.) ja saa pidettyä asunnon lämpimänä tai että on varavoimalähde.

Myös kunnilla on suuri vastuu varautumisessa, mutta ihmisten ei pidä tuudittautua siihen, että ”joku muu” on miettinyt näitä asioita, saati että joku muu tekee ne puolestani. EI. Vain yhdessä varautuen voimme varmistaa, että selviydymme mahdollisimman hyvin erilaisista meitä kohtaavista onnettomuus- ja vaaratilanteista.

Visuri kirjoittaa teoksessaan, että sodat ovat muuttaneet muotoaan sitten toisen maailmansodan. Niin kauan kun huolehdimme, että pärjäämme häiriötilanteissa, suoriudumme paremmin myös sodan uhatessa.

Heikki Niemi pohtii työssään, miten pelastuslaitoksella toimittaisiin häiriötilanteissa.

Disinformaatio

Informaation saaminen ja jakaminen ympäri maailmaa on nykyteknologian avulla helppoa. Tämä edesauttaa monien asioiden hoitamista, mutta valitettavasti se mahdollistaa myös väärän informaation jakamisen. Päivittäin saamme kuulla tai nähdä, miten vaikuttamista pyritään tuomaan esiin, kukin omia tarkoitusperiään tavoitellakseen. Disinformaation viidakossa pärjää rehdillä suomalaisella maalaisjärjellä sekä hämäläisellä hitaudella. Kaikkea ei pidä uskoa ja mihinkäs tässä on kiire, valmiissa maailmassa…. 🙂

 Harjoittelua oikeisiin häiriötilanteisiin

Pelastuslaitos osallistui tammikuun lopussa kaksipäiväiseen Jäätyvä 2019-häiriötilanneharjoitukseen. Harjoituksen teemana oli pitkäaikainen sähkökatko kantaverkon ja jakeluverkkojen linjoissa. Skenaariossa lähes koko Varsinais-Suomen alue oli pahimmilaan ilman sähköä jopa kaksi viikkoa. Harjoitukseen osallistui satoja henkilöitä yhteiskunnan eri rakenteista. Tällainen tilanne olisi todellisuudessa lähes kestämätön, varsinkin jos pakkasta vielä sattuu olemaan -20 astetta! Onneksi on äärimmäisen epätodennäköistä, että näin laaja totaalinen katko olisi mahdollista, mutta…olemmeko valmiita?

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suunnittelija Heikki Niemi.

Terveisin, Heikki

”Nimeni on Heikki Niemi.

Olen tällainen grand old man perusbrankkari Luonnonmaalta. Olen aloittanut palokuntaurani Turun Palolaitoksen pullukkana vuonna 1977. Palomiehen, sairaankuljettajan, pelastussukeltajan, palotarkastajan, apulaispalopäällikön, palomestarin virkanimikkeiden jälkeen päädyin eri vaiheiden kautta nykyiseen suunnittelijan toimeen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle, Luolalan paloasemalle, Naantaliin.

Suunnittelijana fundeeraan valmiusasioita eli pohdiskelen miten pelastuslaitoksella toimittaisiin häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Juuri tällä hetkellä, kun pelastustoimea ollaan siirtämässä osaksi maakunnan toimintoja, osallistun yhtenä asiantuntijana maakunnan valmiussuunnittelun alatyöryhmään joka suunnittelee maakunnan viranomaistoimijoiden yhteistä valmiussuunnitelmaa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*