Kyllä lennetään, 26 reitillä ympäri Suomea. Aluehallintovirasto kilpailuttaa tähystyslentotoiminnan ja pääosin niitä lennetään lentokerhojen voimin. Lounaisimmassa Suomessa kiertelevää reitti nro ykköstä lentävät puoliksi Turun Lentokerho Turun lentoasemalta ja Kauttuan Ilmailukerho Euran kentältä.
Maastopalon löydyttyä lentomiehistö ottaa yhteyden hätäkeskukseen ja lähettää palopaikan koordinaatit. Kuva: Matti Loukonen
Metsäpalovaroitus annetaan yleensä indeksin ollessa neljä, ja sen jälkeen aloitetaan palovalvontalennot, kun metsäpaloindeksi on neljä tai yli kolmen päivän ajan. Jonain sateisempina kesinä ei lentoja jollain alueilla lennetä lainkaan. Joskus todella kuivina aikoina indeksi nousee yli viiden ja silloin lennetään sama reitti kaksi kertaa päivässä.
Yleisimpiä valvontakoneita ovat ylätasoiset Cessnat, Turussa lennetään uudehkolla Diamondilla. Ylätasoiset koneet soveltuvat hyvin myös etsintälentoihin, eli SAR-lentoihin, joissa tähystetään enimmäkseen alas, mutta palovalvontaa voi hyvin tehdä myös alatasoisella koneella.
Kaikenlaiset taivaalle nousevat savut näkyvät hyvin koneeseen ja ne käydään tarkistamassa. Aika usein kyseessä on jostain piipusta tuleva savu tai soramontulta nouseva sankka pöly, mutta joskus löytyy oikea maastopalo.
Maastopalon löydyttyä lentomiehistö ottaa yhteyden hätäkeskukseen ja lähettää palopaikan koordinaatit. Jos palosta ei ole tehty aikaisempia ilmoituksia, on kyseessä ensihavainto ja hätäkeskus hälyttää paikalle pelastuslaitoksen yksiköitä. Valvontakone jää palopaikan päälle pyörimään ja yrittää saada selville paloalan koon, maastotyypin, lähimmät tiet, mahdolliset lähellä olevat rakennukset yms. ja on yhteydessä pelastustoimen johtajaan ja antaa mahdollisimman kattavat lisätiedot. Valvontakone opastaa sammutusyksiköt paikalle VIRVE-puhelimella, mutta jonkin häiriön sattuessa voidaan yksiköitä opastaa oikeaan suuntaan myös lentämällä ja antamalla merkkejä esim. siipiä vaaputtamalla. Kun pelastuslaitos saavuttaa palopaikan, voi valvontakone lähteä jatkamaan matkaa.
Palovalvontalennot hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Kuva: Matti Loukonen
Palovalvontalennon miehistönä on Suomen Lentopelastusseuran kouluttama lentäjä ja tähystäjä. Mukana saattaa joskus olla myös pelastuslaitoksen edustaja. Lentäjän ensisijainen tehtävä on luonnollisesti huolehtia koneen lentämisestä, navigoinnista ja hoitaa radioliikenne lennonjohtoon. Tähystäjän päätehtävä on katsoa ulos ikkunasta ja etsiä savuja. VIRVE-radioliikenne hätäkeskukseen ja pelastusviranomaiseen on tähystäjän vastuulla.
Valvontalennot ovat tekijöilleen palkatonta vapaaehtoistyötä, mutta lentäjä saa lentopäiväkirjaansa arvokasta lentoaikaa, eli tiimaa.
Lentoterveisin, Otto
