Viisi Turun vaarallisinta paikkaa, eikä yksikään ole siellä missä luulit

Vaara voi vaania meitä monessa paikassa, mutta todennäköisimmin turkulainen joutuu onnettomuuteen liikenteessä. Paikka voi olla mikä tahansa, jos käyttäydymme holtittomasti. Joissain paikoissa vaara kohtaa meidät tästäkin huolimatta todennäköisemmin kuin muualla.

Vuoden 2016 tilastokeskuksen tietojen valmistuttua keräsin kokoon käytännönläheistä tilastoa siitä, missä ja miten Turussa joutuu todennäköisimmin osalliseksi liikenneonnettomuuteen. Taustalla on viiden vuoden tarkastelujakso vuosilta 2011-2016, eli yhden vuoden satunnaisesti heittelystä ei ole kyse.

Näiden paikkojen pelkoon tai välttelyyn ei ole syytä. Sääntöjen mukaan, turvalaitteita käyttäen ja selvin päin liikenteessä selviää paikasta riippumatta varsin suurella todennäköisyydellä vahingoitta. Liikennejärjestelmää ja ajoneuvojen teknisiä apuvälineitä kehitettään jatkuvasti, mutta suurin riski liikenteessä olemme edelleen me – tienkäyttäjät inhimillisine virheinemme. Tilastojen valossa ainakin kääntyminen pitäisi Turussa kieltää kokonaan.

1. Kaskentien ja Kunnallissairaalantien risteys

Kaskentien ja Kunnallissairaalantien risteys on saanut kyseenalaisen kunnian olla Turun liikenneonnettomuuksien kärkipaikalla jo vuosia. Onnettomuuksia poliisin ja pelastuslaitoksen tietoon tulee tämän risteyksen alueella noin seitsemän vuodessa ja niissä loukkaantuu kaksi ihmistä.

Suurin osa risteyksen onnettomuuksista on kääntymisonnettomuuksia, joissa osapuolena on kaksi autoa ja nopeus suoraan ajavalla on verrattain suuri. Muutamissa tapauksissa viime vuosina uhri on ollut myös pyörätien jatkeella ajava pyöräilijä, jonka päälle auto on kääntynyt. Kääntyvä ajoneuvo on väistämisvelvollinen.

Oikea tilannenopeus on avainasemassa, eli tässä tapauksessa risteyksen lähestymisnopeus. Suuntaa täällä erityistä huomiota kaikenlaisten käännösten turvallisuuteen.

2. Jaanintien ja Littoistentien risteys

Jaanintien ja Littoistentien risteyksessä tapahtuu keskimäärin kuusi onnettomuutta vuodessa ja niissä loukkaantuu kaksi ihmistä. Vaikka onnettomuuksia on sattunut listan muuta kärkikolmikkoa vähemmän, loukkaantuneita on enemmän, mikä nostaa risteyksen sijoitusta vaarallisimpien listalla. Tapahtuneet kolarit ovat hyvin monipuolisia: Risteävän liikenteen onnettomuuksia ja myös peräänajoja on paljon.

Kääntyvä auto on ajanut pyöräilijän päälle pelkästään vuonna 2016 tässä kahdesti ja kertaalleen myös Vanhan Littoistentien risteyksessä, eli n. 200 metriä tästä risteyksestä Kuralaan päin. Täällä ja lähialueilla kannattaa kiinnittää erityistä tarkkaavaisuutta pyöräilijöitä kohtaan, mutta myös autoilijoiden keskinäisiin turvaväleihin ja tilannenopeuksiin. Liikennevalojen noudattaminen on tärkeää ja valojen ollessa pois käytöstä yö- tai huoltoaikaan. Tarkkuutta myös keskinäisiin väistämisvelvollisuuksiin: Jaanintieltä tulevilla on kärkikolmiot valojen ollessa pois käytöstä.

3. Koulukadun ja Ratapihankadun risteys

Tässä risteyksessä kolaroidaan keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa ja yksi ihminen myös loukkaantuu. Näkemät ovat tässä tyypillisen huonot vanhaksi kaupunkirakenteeksi, sillä kiinteistöt tulevat aivan risteysalueen reunoille asti. Näkemää eri suuntiin voi oma-aloitteisesti parantaa jonkin verran pyrkimällä ajamaan keskimmäistä kaistaa suoraan jatkaessaan.

Risteävän liikenteen onnettomuuksien määrä on täällä verrattain suuri, vaikka risteyksessä on valo-ohjaus. Täällä siis huomiota liikennevalojen noudattamiseen, mutta myös turvaväleihin sekä pyöräliikenteeseen. Täälläkin on sattunut peräänajojen ja autojen välisten risteyskolarien ohella useita kääntymisonnettomuuksia, jossa autoilija on kääntynyt pyöräilijän eteen.

4. Humalistonkadun ja Puutarhakadun risteys

Tässä risteyksessä tapahtuu vuodessa keskimäärin viisi onnettomuutta, joissa loukkaantuu yksi ihminen. Jalankulkijana päädyt Turussa liikenneonnettomuuteen todennäköisimmin täällä ja todennäköisimmin siten, että kääntyvä auto ajaa päällesi. Humalistonkadulla on toki muutenkin omat haasteensa näkemien ja pysäköintiruutujen sijoittelun kanssa, mutta sinne on suunnitteilla yleistä parannusta mm. pyöräkaistan muodossa.

Myös kääntyvien ajoneuvojen välisiä onnettomuuksia sattuu tässä usein: Kun tilaa ei ole, pyritään ”nopeasti pujahtamaan” mistä mahtuu. Tarkkuutta siis erityisesti jalankulkijoihin, sekä kääntyviin ajoneuvoihin. Maltti on valttia: Seuraava vihreä valo tulee kyllä pienen odottelun jälkeen.

5. Uudenmaankatu lähes kokonaisuudessaan

Uudenmaankatu useine risteyksineen ja suojateineen on mainittu onnettomuuslistassa korkealla moneen otteeseen, mm. Peltolantien, Kupittaankadun, Itäisen Pitkäkadun ja Hämeentien kohdalla.

Yllä olevassa kuvassa on ehkä yksi Turun väärin ajetuimmista suojateistä, jossa annetaan tilaa lähes kaikille muille paitsi jalankulkijoille. Pyöräilijöillä on tässä väistämisvelvollisuus, mutta autojen hätäjarrutuksia näkee usein pyöräilijän ilmestyessä oikealla olevien rakennuksen ja mainoskyltin takaa suojatien päähän. Pyöräilijän kannattaa vastaavasti tässä ryhtyä jalankulkijaksi nousten pyörän päältä pois, jolloin häntä on väistettävä suojatiesäännön mukaan.

Vanhan Suurtorin suojatie Uudenmaantiellä on valittu monissa kyselyissä Turun vaarallisimmaksi suojatieksi. Sitä se ei kuitenkaan enää ole, sillä suojatiellä ei ole sattunut jalankulkijavahinkoja tilastojen mukaan viiteen vuoteen. Sen sijaan peräänajoja tässä ja lähellä olevissa valo-ohjatuissa risteyksissä on runsaasti, joka voi pahimmillaan olla vaaranpaikka auton edessä kulkevalle jalankulkijallekin. Kunpa kaikki liikenteemme toimisi samalla lailla: Paikka tiedostetaan niin vaaralliseksi, että se muuttuu lähes vaarattomaksi.

Mikä neuvoksi: Jalan, pyörällä ja autolla

Pyöräilijän onnettomuuden vastapuolena on näissä esimerkeissä usein auto, mutta eri liikennemuotojen väliseen vastakkainasetteluun ei ole syytä. Suurin osa pyöräilijöiden onnettomuuksista (yli 60%) on yksittäisonnettomuuksia, eli niihin ei liity muita osapuolia. Vielä suurempi osa pyöräilijöiden kaatumisista ei koskaan päädy tilastoon. Tilastojen valossa todennäköisimmin pyöräillessä ajautuu siis itse ajovirheeseen, kuin joutuu autoilijan kanssa törmäyskurssille. Kypärä kannattaa siten sovittaa päähän uhriutumatta – aina ja kaikissa ajotilanteissa. Pyörän valoihin kannattaa myös satsata: Vaikka näet ajaa pimeässä, et näy muille.

Autoilijoiden tulisi panostaa tilastojen valossa tilannenopeuksiin ja tarkkaavaisuuteen käännöksissä. Pidä turvaväli riittävänä ja katse aina liikenteessä. Käytä turvavöitä aina myös taajamassa – oli allasi sitten henkilö-, paketti- tai kuorma-auto. Kääntyminen on aina vaaranpaikka ja jokaista suojatietä tulee lähestyä siten, että voi pysäyttää autonsa turvallisesti ennen sitä. Jo 100-200 metriä ennen risteystä lähestyttäessä ja käännökseen valmistautuessa on autoilijan hyvä ennakoida pyörätiellä kulkevia, sillä he ovat tulossa risteysalueelle kanssasi samanaikaisesti. Olet kääntyessäsi väistämisvelvollinen ja vaikka uskoisit osaavasi pyöräilijän väistämissäännöt, ne kannattaa kerrata täällä.

Jalankulkijana suuntaa katseesi lähestyviin, erityisesti kääntyviin ajoneuvoihin ja pidä kännykkä taskussa. Suojatietä lähestyessäsi anna selkeä merkki aikeistasi ylittää suojatie. Älä luovu aktiivisesti oikeuksistasi jääden suojatien reunaan viittoilemaan ohiajaville autoilijoille. Enemmistö autoilijoista ei omaa telepaattisia kykyjä tulkitakseen ajatuksiasi. Osoita aikeesi kunnolla, hae katsekontakti autoilijaan ja varmistut tulleesi nähdyksi. Auton pysähtyessä älä juokse, vaan varmista että myös mahdollista viereistä kaistaa ajava autoilija pysähtyy. Heijastimen merkitystä ei voi väheksyä, sillä fiksukaan autoilija ei voi väistää sitä, mitä hän ei näe.

Numerot numeroina, uhreina on oikeita ihmisiä

Vaikka tilastoissa puhutaan loukkaantuneista ja onnettomuuksista vain numeroina, on syytä muistaa, että jokaisen tilaston onnettomuuden taustalla on ihminen, jolle on koitunut runsaasti tuskaa ja kärsimystä. Tilastojen valossa yksittäinen loukkaantuminen voi esimerkiksi liikenteelle tyypillisenä kaularangan tai tuki- ja liikuntaelinten vammana aiheuttaa pitkän toipumisajan – jopa elinikäisen toimintakyvyn alenemisen.

Onnettomuuksille on toki laskettavissa myös euromääräinen hintalappu, joka koostuu erilaisista pelastus-, sosiaali- ja terveystoimen menoista. Tapahtuneet liikenneonnettomuudet aiheuttavat Turun kaupungille kustannuksia vuosittain n. 10,3 miljoonan euron edestä.

Tässä oli vain pari risteystä – missä loput?

Voit tutustua lähialueellasi sattuneisiin liikenneonnettomuuksiin Strafican erinomaisen karttapalvelun kautta koko Varsinais-Suomen alueella:

Kirjoitus pohjautuu toteutuneisiin tilastoihin ja liikenneonnettomuuksien tutkinnassa huomattuihin erinäisiin seikkoihin. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole kertoa mitä teet väärin, vaan mitä me voisimme yhdessä tehdä paremmin.

Vuoden 2017 alku on näyttänyt onnettomuuksien määränä jo varsin positiiviselta. Pidetään yllä tämä taso!

Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa Tapio Heiskanen Liikenneturvasta.

Turvallisempaa kevättä toivottaen, Tapsa

”Tapio työskentelee Liikenneturvan yhteyspäällikkönä ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan ajoneuvojäsenenä Turusta käsin, mutta on useimmiten tien päällä Lounais-Suomen alueella.

Suomen nuorin keski-ikäinen, joka on huomannut aikaisempien kokemustensa tasoittaneen tietä myös kolikon kääntöpuolen kohtaamiseen liikenneturvallisuuden parissa. Tekniikka, viestintä ja ennakoiva työ ihmisten parissa on kuitenkin parasta.

Vapaa-aika kuluu yleensä merellä tai sen äärellä, mutta on havaittu joskus myös kahden pyörän päällä.”

Yksi vastaus artikkeliin ”Viisi Turun vaarallisinta paikkaa, eikä yksikään ole siellä missä luulit

  1. Hyvä kirjoitus ja kuvat… Jospa menis nyt ihmisille perille nämä ohjeet. Itse asun lähellä Kupittaan puistoa ja jatkuvast kuljen koiran kanssa puistoon ja tuo suojatie joka on tässäkin mainittu on oikea surmanloukku. Pyöräilijät eivät osaa tässä taluttaa pyörää ja on monta läheltä piti tilannetta ollut …. Hyvät juttu kiitos tästä kokonaisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*