Teemme yhteistyötä monen eri viranomaisen kanssa, aina potilaan parhaaksi. Viranomaisyhteistyötä toteutetaan niin hätäkeskuksen, kenttäjohdon, lääkärihelikopterin, sosiaalitoimen, pelastuksen, poliisin kuin päivystyksenkin kanssa.
Hätäkeskus antaa kullanarvoista tietoa kohteestamme etukäteen ja tekee riskinarvion, jonka mukaan hälytyksen kiireellisyys määräytyy. Hätäkeskus tukee toimintaamme aina vuoron ja hätäpuhelun alusta vuoron loppuun asti mahdollistamalla kommunikaation ja tiedon välittymisen sekä tarvittaessa lisäavun saannin yhdessä kenttäjohtajan kanssa.
Kenttäjohdon ja lääkärihelikopterin kanssa yhteistyö toteutuu kentällä – hätätilapotilaan luona. Kun auttavat kädet loppuvat kesken, he saapuvat paikalle tukemaan toimintaamme. Kenttäjohtaja myös huolehtii resursseista ja niiden riittävyydestä vuorossaan, jotta jokainen avuntarvitsija saa avun mahdollisimman oikea-aikaisesti.
Sosiaalitoimen kanssa teemme yhteistyötä, kun potilaasta nousee muu kuin ensihoidollinen huoli ja hoidon tarve – esimerkiksi kotona pärjääminen, humaltunut lapsi tai lapsi, jonka vanhemmat ovat tuen tarpeessa. Sosiaalitoimi mielletään usein kielteisenä asiana. Sosiaalitoimen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin aina tuoda kotiin apua, ei viedä ketään kotoa pois. Sosiaalitoimi tekee arvokasta työtä kotona pärjäämisen ja potilaidemme hyvinvoinnin eteen.
Pelastuksen kanssa toteutettava yhteistyö on useimmiten liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa toimimista. Lisäksi pelastus tukee toimintaamme tarvittaessa ensivasteyksikkönä, lisäapuna tai kantoapuna. Moneen taipuvia kavereita, sanoisin. Palomies voi toimia myös ensihoitoyksikössä.
Tulipaloissa ja liikenneonnettomuuksissa tilanteeseen liittyy usein myös poliisitoimi. Poliisi suorittaa tutkinnan, turvaa tarvittaessa työtämme muutenkin ja toimii virka-apuna mahdollistaen työturvallisen toiminnan. Työturvallisen toiminnan takaamiseksi olisikin yksi pyyntö rattien takaa: mikäli poliisi ja ambulanssi ajavat peräkkäin, ethän tule väliimme. Pidämme turvaväliä ja näköyhteys edellä ajavaan autoon on meille molemmille tärkeä. Liukkaalla kelillä turvaväli voi olla hyvinkin pitkä, mutta nimensä mukaisesti sen on tarkoitus olla turvallinen, jotta kummankin auton kuskilla on aikaa reagoida.
Päivystyksen kanssa teemme yhteistyötä potilaan hoidon sujuvoittamiseksi. Hätätilapotilaan hoitoketju aktivoituu hätäkeskuksessa ja tekemämme tilanarvion mukaisesti tarvittaessa ilmoitamme jo matkalla sairaalaan potilaan saapumisesta. Tällöin tavoitteena on, että vastaanottopaikassa voidaan jo varautua potilaan hoidon sujuvaan ja viiveettömään jatkamiseen. Tämä koskee vain hätätilapotilaita. Muut potilaat jonottavat samalla periaatteella muiden potilaiden kanssa riippumatta siitä, saapuvatko he ensihoidon tuomana, taksilla vai omalla kyydillä. Hoitoon pääsy perustuu sairaalassa tehtyyn tilanarvioon, joka tehdään jokaiselle potilaalle heidän sinne saapuessaan. Odottaminen on hyvä asia – se kertoo, että välitöntä hengenvaaraa ei ole.
Blogissamme vilahtelee vierailevia blogikirjoittajia, joista tällä kertaa on vuorossa ensihoidossa työskentelevä Ida Pennanen.
Terveisin, Ida
”Olen hitusen alle 30-vuotias turkulainen ensihoitaja, äiti pienelle koululaiselle ja päiväkotilaiselle sekä kahden kissavanhuksen palvelija. Valmistuin 2009 lähihoitajaksi suuntautuen ensihoitoon ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, astuin ensihoitaja AMK:n (kesällä yllättävänkin lämpöisiin) saappaisiin. Kenttätyön ja ihmisten kohtaamisen lisäksi työn kipinä on ensihoidon kehittäminen. Vapaa-aika kuluu luonnossa, kirjojen parissa ja palapelejä tehden.”
